Kaksplus.fi

tiistai 28. helmikuuta 2017

Monet katuvat lapsiaan

I-S:n 16.2.2017 julkaistun jutun mukaan melkoisen moni lukijoista tahtoisi luopua lapsistaan ja laittaa elämänsä ranttaliksi. He kokevat lapset riesaksi ja tahtoisivat hurvitella vapaina vastuusta. Ei toki aina asiat ole aivan mustavalkoisia ja elämäntilanteita on erilaisiakin.


Mutta vaikka elämä oli vapaata aikaisemmin, en vaihtaisi tätä nykyhetkeä pois. Olin todellinen reissukissa (kuten monet kutsuivat). Muuttokuume iski tasaisesti noin vuoden välein. Rakastin muuttamista ja uusia asuntoja. Vaihdoin kaupunkiakin kuin sukkia. Yrittäjyys mahdollisti myös spontaanit reissut ystäviä tapaamaan, junat ja bussit tulivat tutuiksi, kuin omat taskut. Puolituttu tarjosi baarimikon pestiä Meksikossa, ja olin lähellä suostua. Puolituttu tarjosi surffausliikkeeseen pestiä Ausseissa, harkitsin vakavasti asiaa. Maailma oli avoinna.
Jassen tavattuani elämä muuttui jo hieman, mutta koska hänkin oli varsin meneväistä sorttia, löysimme usein keskellä viikkoakin itsemme vielä pikkutunneilla kaupungilta. Lähdimme myös seurustelun alussa heti liftaamaan ympäri Suomea. Istuimme huoletta mm. venäläisen rekkakuskin kyydissä, joka toisteli sanaa; "Siperia, Siperia, Siperia".

Nykyään niillä pikkutunneilla olen nukkunut jo hyvän tovin. Kyljessäni toisinaan se erään I-S:n lukijan mainitsema "kuolaava tyyppi". Enkä tarkoita pelkästään Jassea, vaan myös tyttöä. On ihanaa, kun toisinaa molemmissa kainaloissa on kuolaavat tyypit. En vaihtaisi sitä pois. Enkä varsinkaan siksi, että voisin tuijotella tyhjää viinipullon pohjaa ja tanssia jalat kipeiksi.

Eikä tämä tarkoita, että ne olisivat kokonaan poissa elämästäni. Asiat vaan on laitettava tärkeysjärjestykseen ja teen sen mielelläni. Toisinaan on jopa vaikeaa lähteä ulos (kun joskus sellainen tilaisuus vain tulee), kun tekisi mieleni vain ottaa tyttö syliin ja käpertyä yhdessä viltin alle lukemaan kirjaa. Villasukat jalkaan ja olla vaan. Mutta ehdottomasti huultenkin punaaminen tekee toisinaan hyvää.
En voisi enää kuvitella elämää ilman tyttöämme. Hän on niin mahtava persoona, on hienoa oppia tuntemaan häntä yhä enemmän ja enemmän. Huomata miten hän oppii jatkuvasti uusia juttuja. On toki totta, että toisinaan kauppareissut voivat olla tosi vähän raskaita ja kun tulee hampaita, tuntuu, että omilla silmäpusseillaan voisi vaikka osallistua keilailun MM-kisoihin. Mutta samalla se kaikki on opettavaista ja voisinkin sanoa, että äidiksi tulemisen jälkeen olen kasvanut henkisesti todella paljon.
Toivoisinkin myös ystävieni muistavan, että vaikka elämäni ja minäkin olemme hieman muuttuneet, en ole heitä unohtanut. Se vaan on fakta, että eniten maailmassa minua kaipaa nyt lapsemme. Ja minä häntä. Jassen kolmivuorotyön ja tukiverkon kaukaisuus tuovat omat haasteensa, kun yrittää järjestää kalenteriin tilaa ystäville vaippojen ja pyykkien lisäksi. Siksi olenkin nyt jo ajoissa alkanut suunnitella tyttöjen iltaa, hemmottelua tärkeimmille. Vaikka elämäntilanteet muuttuvat, kaikkien heidän elämänsä kiinnostavat yhä. Pienetkin asiat, kuten vaikkapa miten aamulla myöhästyi bussista ja löysi samalla euron kolikon maasta. Kaikki kiinnostaa.

Vaikka elämä oli kivaa ennen, on se kyllä oikeasti vielä kivempaa nyt.
Elämälläni on suuri tarkoitus.

- Jane

10 kommenttia:

  1. Lapset vievät, mutta sitä enemmän antavat. ❤️Kaikki nuo tuossa I-S jutussa mainitut asiat ihmiset on tajunneet vasta kun lapset ovat jo elämässä. Lapset antavat elämälle suuremmat mittasuhteet. Sitten rauhassa juotu kahvikin tuntuu kivalta. Lapsettomana rauhassa juotu kahvi ei ollut mikään tärkeä juttu. Mun mielestä on ihanaa kun pienistä jutuista osaa nauttia nyt aivan eri tavalla. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ihanaa, kun pienet asiat saa suuremman arvostuksen nykyään! :)

      Poista
  2. Ilman lapsia oma elämäni olisi tällä hetkellä todennäköisesti aikas railakasta... Liiankin railakasta. 😁

    Omalta kohdaltani voin sanoa, että lapseni ovat tietyllä tapaa pelastaneet minut, vaikka monesti on hetkiä, jolloin toivoisin olevani lapseton. En kuitenkaan tosissani haluaisi vaihtaa tätä pois 😊

    VastaaPoista
  3. Mä rakastan mun siskonlapsia yli kaiken mutta oon aatellut että en omia hanki (osittain pakosta, osittain omasta halusta) joten jääpä sitten rahaa matkusteluun, ja voin lahjoa enemmän siskonlapsia. On ollut jännä ja ihana huomata, kuinka siskontyttö/kummityttö on kanssani tosi saman kaltainen :) Että ymmärrän kun osa ei vaihtaisi lastaan mihinkään, mutta ymmärrän myös sen, että lapsia on katunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, asiat ei ole ihan mustavalkoisia :) Ihanaa, että sinulla on nuo siskon lapset 😘

      Poista
  4. Olipa ihana kirjoitus! Olen ihan samaa mieltä kanssasi, enkä mistään hinnasta vaihtaisi pois. <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa kovasti! :)