Kaksplus.fi

tiistai 31. tammikuuta 2017

Kun mies ei ole kotona, minä..

Mitä teillä on tapana tehdä silloin, kun puolisonne ei ole kotona? Me ollaan Jassen kanssa monesti mietitty, että meillä ei ole enää mitään, mitä emme voisi tehdä toistemme seurassa! Tähän on tultu. Booooring. Ei ihme, että monet tuttavat aina sanovat, että luulisi meidän olleen miljoona vuotta yhdessä. Täten myös asiat, joita tekisi "salaa", kun toinen on poissa, ovat aika vähissä. Huhtikuussa meillä alkaa vasta neljäs vuosi!
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö tekisi mitään erikoista silloin, kun hän ei satu olemaan kotosalla. Mikäli tyttö ei sattuisi olemaan kotona, voisin hieman lipitellä viinipulloa, mutta harvemmin tällaista mahdollisuutta on. Ja mikäli olisi, tuskin viettäisin aikaa kotona yksikseni. vaan lähtisin tapaamaan kavereita. Mutta, mitä tämä mamma sitten touhuaa, kun mies ei ole kotosalla?

Teen todella tylsää ruokaa! Tai ei nyt tylsää, mutta melko simppeliä. Tai ei ehkä simppeliäkään, mutta oikein edullista ja usein opiskeluajoiltani tuttuja ruokia. Sellainen kunnon "olen persaukinen"- ruokafiilistely alkakoon! Kun lähdin opiskelemaan ensimmäistä kertaa, olin vielä kasvissyöjä, ja usein teen vieläkin kasvisruokaa. Varsinkin silloin, kun mies ei ole kotona. Otan hänet kyllä mukaan silti siten, että saatan heittää hänen ison t-paitansa päälleni. Ah, rentoa kokkailua.

Juuri edellispäivänä tein pitkästä aikaa soijarouheesta, valkosipulista ja tomaattipyreestä pastasekoituksen. Vaikka meillä syödään toisinaan kyllä kasvisruokaa koko porukalla, niin tästä ruuasta miekkonen ei ehkä niin välitä.  Tytölle kyllä maistuu äidin öh, erikoisetkin mössösekoitukset. Kokeileva keittiö, you know.. Toinen, mitä en näkisi miekkosen mutustavan, on tonnikala ja nuudelit! Ihan ruokien aatelia hei. Ainoastaan toki nykyään mietityttää uhanalaisuus, joten hirveän usein tonnifisuja ei tule ostoskoriin heiteltyä. Olen ehkä hieman omituinen, mutta välillä vaan täytyy saada tällaista safkaa. Kaukana gourmetista, mutta silti vaan joskus on pakko palata "juurilleen". Hah! Silloin ennen ei ollut myöskään tällaista elintasomahaa..

Nyt tahdonkin haastaa myös muut Kaksplussan verkoston bloggaajat paljastamaan, mitä teette silloin, kun puolisonne ei ole kotona? Voitte myös kysyä, mitä hän tekee silloin, kun te ette ole kotosalla. Voi toki olla, että rehellistä vastausta on vaikeaa saada.. Krhhm.

Jassekin alkoi pohtia asiaa, ja totesi myös, että on kauhean vaikeaa keksiä mitään. Sitten hän kuitenkin keksi, että kun en ole kotona, hän ei avaa telkkaria välttämättä ollenkaan koko päivänä. Itsellänihän tuo mölytoosa on yleensä taustaäänenä. Minusta on jotenkin mukavan kotoisaa sen pauhatessa taustalla, vaikkei sitä katsoisikaan.. Olenko ainoa joka tähän syyllistyy?


- Jane


maanantai 30. tammikuuta 2017

ARVONTA; voita piristystä sisustukseesi!


Näin keväällä sitä kaipaa jotain uutta ja piristävää kotiinsa. Päivät alkavat olla valoisempia
ja sitä valoa riittääkin jo hieman pidempään, ihanaa. Meillä ainakin iskee sen myötä myös totaalinen sisustuskärpänen ja tänä keväänä tuleekin varmasti monta postausta aiheesta.

Kevään kunniaksi tahdommekin yhdessä KirpunKodin kanssa tarjota teille mahdollisuuden
voittaa personoidun 20x30cm julisteen! Valikoimasta löytyy malleja niin aikuisille, kuin lapsillekin.
Painotus on kuitenkin lapsissa, ja lisäksi saatavilla on myös opetusmateriaaleja. Kaiken takana häärii graafinen suunnittelija, Kati Aksila-Konnos. Tuotteet ovat täten kotimaista designea ja tuotantoa.

Varsinkin tuo juliste oman kaupungin tiedoilla vei sydämeni. Täytynee hankkia sellaisen myös meille! Esimerkiksi olohuoneeseemme se sopisi kuin nenä päähän.
Ihana KirpunKoti tahtoo myös tarjota teille alekoodin nettikauppaansa! Saatte -10% alennuksen tuotteista, kun mainitsette tilatessanne "YHTÄKUIN" -koodin. Alekoodi on voimassa 13.2.2017 saakka. Suoraan kauppaan klikkaat itsesi TÄSTÄ.

Mutta sitten siihen ARVONTAAN!

Saat yhden (1) arvan, kun kommentoit tähän postaukseen, minne sinä laittaisit kodissasi jonkin julisteista, jos voittaisit. Tai antaisitko sen esim. lahjaksi?

Saat kaksi (2) arpaa, kun tykkäät lisäksi meidän ja KirpunKodin facebook-sivuista.


Ilmoita kommentoidessa monellako arvalla osallistut ja jätä myös toimiva sähköpostiosoitteesi, että tavoitamme voittajan! Osallistua voitte 5.2.2017 klo 12 saakka <3 



-Jane

torstai 26. tammikuuta 2017

Meidän päivä

Tänään on ollut jälleen yksi hyyyyvin arkinen päivä. Mitään järisyttävää ei ole tapahtunut,
eikä ilmestynyt uutta auringon alle. No, paitsi pari uutta sanaa meillä on jälleen opittu. Ja varsinkin eräs hassu nenäjutska, ei olla keksitty Jassen kanssa, että mistä neiti on oppinut sellaisen tempun.
Se on niin huvittavan näköistä touhua, katsotaan jos saatais joskus ikuistettua..

Mutta niin, tämä torstai. Tervetuloa päivään mukaan!


Klo 05.58
Jasse on lähtenyt tunti sitten töihin, enkä ole sen jälkeen saanut oikein nukuttua enää.
Viimein päätän, että nousen kyllä ylös tästä möyrimästää. Yleensä torkun, kunnes tyttö
herää. Jospa nyt tekisi toisin!

Klo 06.15 
No joo.. Päätän sittenkin selailla hieman blogeja ja torkahdan uudelleen puhelin kourassa.

Klo 08.30
Tyttö herää ja mennään potalle, vaippahommat ja aamupuurolle.
Klo 09.05
Ohjaan tytön leikkien pariin ja alan kasata itselle mysliä ja keittämään kahvia. Banaania jää myslistä yli, joten pyöräytän meille nopsasti siitä keksitaikinan. Ohjetta myöhemmin blogiin!

Klo 09.15 
Alan juoda kahvia, mutta yhtäkkiä joku tökkii kirjalla kylkeen. Istun alas ja luen nopeasti Hippu-kirjan läpi. Tää on ihana kirja!

Klo 09.20
Syön aamupalan loppuun ja mennään pesulle.

Klo 09.45 
Keksit ovat valmiit, puetaan päivävaatteet ja leikitään vähän.

Klo 10.30
Lähdetään ulos. Käydään lenkki rattailla ja mennään vielä lopuksi leikkikentälle keinumaan ja hömpöttelemään.


Klo 12.30
Tullaan kotiin. Tehdään ja syödään lounasta. Pinaattilettuja ja pastasalaattia, ihanan arkista. Jälkkäriksi pari banskukeksiä ja mammalle kuppi kahvia.

Klo 13.20 
Pientä siivousta typykän avustuksella.. Ja Jasselle parit voileivät odottamaan valmiiksi, kun tulee töistä kotiin.

Klo 14.20 
Jasse tulee töistä ja tyttö menee päikkäreille. Nukahtaa alta minuutissa.

Klo 14.25
Selailen puhelinta ja päätän itsekin hieman torkkua, väsyttää. Jassekin tulee päikkäreille meidän kanssa.

Klo 16.05 
Noustaan tytön kanssa päikkäreiltä, Jasse jää vielä unille. Syödään nektariini puokkiin ja muuta pientä välipalaa, että tyttö jaksaa päivälliseen saakka.

Klo 17.15
Syödään päivällistä koko porukka.

Klo 17.40
Pientä keittiön siivousta, yleistä hengailua ja hömpötystä.

Klo 18.30
Käyn pikaisesti koneella lähettämässä muutamat työsähköpostit.
Yhden lapsikuvauksista ja yhden tuotekuvauksista. Tämä oli oikeasti
pikainen käynti, kun kahvikaan ei ehtinyt jäähtyä! Ennätys.

Klo 18.35
Hömpötetään.

Klo 19.30
Iltatoimet alkaa, silmäilen samalla salkkareita, kun valmistelen puuroa.
Puuron syönti, hampaiden harjaus ja yöpuku. Neitiä selvästi jo väsyttää.

Klo 20.05
Neidin nukuttaminen, kroohh. Pienen möyrinnän jälkeen nukahtaa hyvin,
mietin miten itse jaksaisin nousta pimeästä huoneesta vielä koneelle.

Klo 20.35
Valtakunnassa hiljaista. Jasse katselee telkkua ja itse hiivin maksamaan koneelle
parit laskut. Buu. Avaan myös koneen ja siirrän kuvat.

Klo 21.00
Alan tehdä postausta päivästämme.

Klo 22.00 
Valmista, huhh. Äkkiä pois koneelta!



Alkoi ja loppui puurolla, arkistakin arkisempi päivä.

Öitä!

- Jane



perjantai 20. tammikuuta 2017

Lastenhuonetta kokoamassa, osa 5

Lastenhuoneet pursuavat luonnollisesti leluja. Mihin tunkisi kaiken järkevästi? Tämän kysymyksen kanssa olenkin kamppaillut kiperästi jo parinkin postauksen verran. Nyt minulla on kertoa teille vihdoin ilouutisia; ratkaisuja on löytynyt! * Tähän kohtaan hurjasti rumpujen päristelyä ja muuta kivaa.*

Viime osassa esittelin tyttäremme Jolla -sängyn, joka on Muuramen valmistama. Satuimme löytämään sängyn torista, mutta valitettavasti siinä ei tullut mukana lelulaatikkoa sängyn alle. Tällöin apuun riensi Muurame, ja Lippo -säilytyslaatikko löysi tiensää meillekin! On kätevää, kun laatikkoon saa vaikkapa unilelut lähettyville. Meillä sielä on lisäksi esimerkiksi patjan jatkopala sänkyyn, sitten kun sänkyä päätetään hieman isontaa. Voisi olla ihan hauska idea laittaa sinne myös esimerkiksi kirjoja iltasatuhetkiä varten. Sieltä saisi sitten aina valita kulloisellekin illalle sopivan tarinan.

Olen myös useasti maininnut, miten kovasti tahtoisin pienen yöpöydän vielä huoneeseen löytää. Tadaa, sekin on nyt löytynyt! Mielestäni se sopii kokonaisuuteen hyvin. Meillä on muutenkin koko asunnossa melkoisesti puuta yhdistettynä vaaleaan väritykseen.




Huomaatteko muuten, että kerrankin lastenhuoneemme kuvissa näkyy ihan värikkäitäkin leluja?  Kyllä, niitäkin löytyy, ei hätää. Emme tyrannisoi lastamma leikkimään pelkillä valkoisilla leluilla, hih. Hieman on myös näissä kuvissa pehmoeläimet päässeet villiintymään, mikä ottaa hieman omaan silmääni kipeästi. Pidän seesteisistä kuvista, varsinkin näin kuvaajana. Mutta no, kaipa se on ihan hyvä välillä sitä totuuttakin vilauttaa.

Meillä nimittäin pehmoeläimiä riittää! Ja kukas muukaan niitä olisi tytölle hamstrannut, kuin tämä äiti ihan itse. Itseäni saan syyttää vaan. Mutta tiedätteke sen tunteen, kun joku pehmoötökkä tuijottaa sinua kaupan hyllyssä suloisilla nappisilmillään.. oioiii. Se on menoa se.

Löytyykö teiltä millaisia säilytyslaatikoita sänkyjen alta? Mitä pidätte meidän omastamme? Minusta säilytyslaatikkko teki heti koko sängystä kokonaisemman ja ehkä jopa tasapainoisemmankin näköisen.
Ehkä jopa koko huoneesta! Jos et muista, miltä maailmamme näytti ilman laatikkoa, palaa
sivulle osaan nro 4. Aikaisempiin osioihin pääset nimittäin loikkaamaan kätevästi TÄSTÄ.

Ps. olipas osiossa 4 seesteisempi fiilis kuvissa. Ehkä voisi ihan pari pehmolelua karsia piiloon..
Ehkä.

- Jane


torstai 19. tammikuuta 2017

Taaperomme puheen kehitys

Taaperomme on nyt menevä neiti, iältään 1v ja 4kk. Hän osaa juosta ja touhottaa valtavasti.
Kävelemään hän oppi vähän ennen 1-vuotis synttäreitään. Vaan mitäpä mahtaa kuulua
hänen puheelleen?

Hyvää. Neuvolassa onkin kehuttu opittujen sanojen määrää, kun miettii miten ketterä 
kettu on kyseessä. Yleensähän helposti toinen taidoista on aluksi vahvempi. Mutta
toisaalta, kun miettii meitä suupaltteka vanhempia... en tiedä onko asia niin kummallinen.

Mitä sanoja sitten on sanavarastossa?

Mm. nopeasti mieleen tulevat nämä;
vettä, ei, jee, äiti, kissa, heppa, isi, jasse, koi=koira, auto, lamppu, kato, kettu, pupu, 
Ibu (oma lempinimi), vauva, vaippa, pallo, pöllö, napa, paappa, täällä, päälle 
(täällä ja päälle menee joskus vähän sekaisin), tlotta = rotta, hei. 

Tyyny oli myös jo jossain vaiheessa, mutta nyt hieman unohtunut ilmeisesti.
Ja ehdoton lempparisana näistä on kissa! Välillä unissaanki tyttö höpöttää kissaa.
Ja tietysti kissapehmolelu kainalossa. Lempparieläin.

Eli vajaat 30 sanaa! Välillä tuntuu, että osaako hän nyt oikein mitään, mutta nyt kun
laitettiin ihan ylös niin VAU! Arjen vilistäessä päivästä toiseen ei tule asiaa niin
hirveästi mietittyäkään. Vaikka varmasti on paljon muitakin lapsia, jotka osaavat
hurjasti sanoja ja enemmänkin, mutta kyllä omastaan on silti aina niin kovin ylpeä!
Tiedätte varmaan, teki hän sitten mitä tahansa. No jaa, no välillä sormi kyllä eksyy nenään,
ja siitä en nyt niin hurjan ylpeä kyllä ole..

R-kirjain ei meillä toki vielä oikein pärähtele. Vielä toki ei tarvitsekaan osata ärrää
päristellä. Tämän ikäisen kielellisestä kehityksestä en tarkalleen löytänyt vertailutietoja,
mutta 1,6-vuotiaasta kyllä:

" 1,6-vuotiailla odotetaan olevan 10-60 merkityksellistä sanaa. Heidän myös oletetaan 
osaavan noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia. Lapsella on symbolisia 
leikkitoimintoja ja hän ymmärtää enemmän sanoja, kuin osaa tuottaa niitä " . 

Näin siis Aivoliiton sivuilla.

Voinemme siis huokaista helpotuksesta tämän asian suhteen, hyvin menee. Varsinkin, kun
tuohon 1,6-vuotiaaseen on vielä muutamisen kuukautta jäljelläkin. Aikaa on. Äitinä sitä
kuitenkin tulee usein stressattua vähän jokaista asiaa välillä. Mutta täytyy toki pitää aina
mielessä, että jokainen lapsi on oma yksilönsä ja kaikki oppivat asioita omassa tahdissaan!


Mitkä ovat olleet teidän tai lastenne lempisanoja tässä iässä?
Neiti 1-vuotispäivänä







































- Jane

tiistai 17. tammikuuta 2017

Huono äiti, tylsä perhe

Tiedättekö sen tunteen, joka hiipii iltaisin kipristelemään ja viipyilee pikkutunneille saakka?
Huono äiti-fiilis.

Kun katselee juuri nukahtanutta lasta, sitä miettii miksi ei muka ehtinyt lukea sitä yhtä lorua uudelleen. Varmasti jossain on joku  toinen lapsi saanut kuulla tänään ainakin miljoona hauskaa lorua. Miksi emme menneet pulkalla vielä tuntia pidempään rinkiä? Varmasti jossain on joku lapsi mennyt pulkalla koko riemukkaan päivän. Miksi en nostanut sitä pupua enää kymmenettä kertaa, kun hän tiputti sen sängystä. Varmasti jossain on lapsi, jonka äiti jaksoi nostaa pudotettua lelua sataviiskyt kertaa putkeen.

Tunne riittämättömyydestä iskee silloin tällöin. Sitä murehtii, jääkö lapsi jostain paitsi tylsän perheensä vuoksi. Suunnittelemme usein, että tekisimme sitä ja menisimme tuonne. Totuus on kuitenkin se, että käymme uimassakin ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa. Vitsit me ollaan tylsiä. Aluksi toki kyllä ravattiin vauvauinnissa joka lauantai, heräten kello 6. Kello 6, vaikka unta oli takana ehkä muutama hassu tuntikin vain. Voi krooh. Täytyisi hieman ryhdistäytyä jälleen ja keksiä enemmän aktiviteetteja! Mutta ehkä kaikki muuttuu sitä mukaa, kun lapsikin kasvaa?
Tarvitseeko 1-vuotias hirveästi vielä ulkoisia huvituksia? Riittääkö toistaiseksi "kukkuu-pööt" ja lorukirjat?

Olemme tänään pulkkailleet ja käyneet hauskassa pikkukaupassa ostoksilla. Vieläpä ihan kävellen katseltiin hyllyvälejä kaupassa, eikä aina istuen kärryissä tai rattaissa. Näimme matkalla pari
isoa koiraa ja juoksentelimme pitkin pihaa. Olemme lukeneet kirjaa ja hassutelleet tyynyillä ja peitoilla. Laulaneet Hämä-hämähäkkiä. Käyneet jopa överikuplivassa vaahtokylvyssä ja matkineet ankkaa. Silti arjessa tuntuu välillä, että voi kun olisi tehnyt enemmän. Pitäisikö maanantain olla vauhdikkaampi? Tuo sanonta, "arkesi on lapsesi lapsuus", ainakin kolkuttelee toisinaan jo tässä vaiheessa elämää takaraivossa. Ihan varmasti tuo lapsiparka muistelee, miten mälsää hänellä oli 1-vuotiaana. Tylsä perhe. Täytyy varmaan alkaa säästää hänen terapiaansa jo. Tai sitten ei.

Pitäisikö meidän lapsen jo harrastaa vaikkapa tennistä? Balettia? Nuorena kai kaikki olisi jo aloitettava. Meillä järsitään kyniä ja soitetaan puheluita puhelimen laturilla. Kyllä, laturilla. Pitäis varmaan kaivaa jostain lankapuhelin neidille, kun se johto siinä on niin kiva. Käydään välillä myös riehumassa kerhossa, mutta varmaan jokin mönkijällä ajelu olisi coolimpaa. Ja jos siis ehditään herätä niin aikaisin, että ehditään sinne kerhoon..

Välillä oma arki tuntuu tylsältä ja pohtii pitäisikö meidänkin ravata enemmän ja päivittäin sisäleikkipuistoissa, muskareissa ja jumpissa. Kahvitella jatkuvasti ja sopia kalenterit pullolleen leikkitreffejä. Mahtaako meidän lapsella olla tylsää jo 1,4-vuotiaana? Onko muiden lapsilla paljon hauskempi elämä? Vai onko nämä kaikki pohdinnat ja iltaiset kipristelyt osa sosiaalisenmedian mukanaan tuomaa painetta, tai pienoista kateutta jopa? Onko toisilla aina hauskempaa?


  • Tiedätkö tunteen? 


-Jane


maanantai 16. tammikuuta 2017

Kato mua silmiin; volyymiripset! (Sis. alekoodin)

"Kato mua silmiin, ja kerro mulle mitä säät", laulaa Reino Nordinkin.
Siispä, luokaamme katseemme nyt tällä kertaa silmiin!

Aivan rehellinen heti ollakseni, olen ollut melkoisen ennakkoluuloinen mitä tulee ripsienpidennyksiin. Sain kuitenkin loistavan tilaisuuden testata räpsyttimiä itsekin kauneushoitolassa Salonki Hetki Kauneutta. Täten pääsinkin koettamaan, lähtisikö samalla myös ennakkoluuloni? Ajoitus oli hyvä, sillä kerroinkin teille tämän vuoden lupauksestani; yritän muistaa pitää itsestäni parempaa huolta kiireenkin keskellä.

Salonki Hetki Kauneutta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoella. Kauneushoitola on aivan kaupungin ytimessä, ja jo näyteikkuna sai paikan näyttämään kutsuvalta. Yrityksen omistaa Meri Viitala, SKY-kosmetologi. Tarjonta on monipuolista, ripsistä aina jalkahoitoihin saakka. Ovensa kauneushoitola avasi viime marraskuussa.

Olen alunperin kotoisin Kauhajoelta, joten tilaisuuteen oli helppo tarttua. Edellisenä iltana menin googlettamaan vielä hieman kauhujuttuja ripsistä ja olin varma, että menetän vähintään näköni. Kiireisen arjen keskelllä myös tuntuu, että kasvojen hoitoon jää aikaa liian vähän. Olin varma, että kasvojen ja ripsien puunaamiseen menee jatkossa tolkuttomasti aikaa. Olin VÄÄRÄSSÄ.
Ripsien laittaminen ei tuntunut epämukavalta, ja parisen tuntia kului hyvin nopeasti. Varsinkin, kun
pään alla oli mukava niskatyyny. Päädyimme valitsemaan minulle volyymiripset. Volyymeissa omaan ripseen laitetaan ripsiviuhka, kun klassisissa puolestaan jokaiseen ripseen kiinnitetään yksi ripsikuitu. Minulle laitettiin n. 2-4 kuitua per ripsi. C-kaarevuus ja pituutta 8-12 mm. Tämä olikin oikein mainio pituus, sillä täten jälki oli luonnollista, mutta silti myös tarpeeksi näyttävää.

Ripset ovat olleet minulla nyt vajaan viikon, ja viimeisiäkin ennakkoluulojani alkaa hälvetä pois.
Olin varma, että ensimmäisenä yönä kaikki liimautuvat tyynyyni (tykkään nukkua mahallani tai kyljelläni) ja tippuvat heti pois. Olin jälleen väärässä. Harjasin ripset herättyäni ja ne näyttivät yhä hyviltä, ja olivat kaikki siellä missä pitääkin. Hienoa! Pelkäsin tosiaan myös hoitamisen vievän kauheasti arjesta aikaa, mutta pöh. Puhdistamiseen ja harjailuihin menee minuutti tai korkeintaan pari. On mukavaa lähteä kauppaankin, vaikka ei ehtisi meikata. Ja etenkin, koska ei tarvitse meikata. Uskomatonta, miten paljon ulkonäköön voi pelkät ripset jo vaikuttaa. En ole jäänyt kaipaamaan levinneitä ripsivärejä poskillani lumisateessa..
Mikä sitten on tärkeintä pitää mielessä, kun on hankkinut ripsienpidennykset? Ensinnäkin toivoin, että olet hankkinut ne ammattilaisella! Mutta tärkeintä on Puhdistaminen. Ripset täytyy puhdistaa ja harjata päivittäin. Ripsiharjan saat mukaasi ripsien laiton yhteydessä. Tarjolla on hieman edullisempiakin vaihtoehtoja puhdistamiseen, mutta itse päädyin puhdistusaineessa suositeltuun, laadukkaaseen Chrissanthie Eyelid Cleanseriin. 

Tuote sisältää teepuu- ja sitrusuutetta ja:


• Puhdistaa ja desinfioi luomet kokonaan
• Poistaa koko meikin, myös vedenkestävät tuotteet
• Ei vahingoita ripsipidennysliimaa
• Sopii hyvin meikkitaiteilijoiden siveltimien ym. välineiden puhdistamiseen
• Sopii erinomaisesti, kun iho on herkkä ja myöskin jos käytetään piilolinssejä,                                        antaen silmille viileän ja levänneen tunteen ilman öljyisiä jäämiä

Voin todella sanoa, että ennakkoluuloni ovat nyt kadonneet. Kiitos Meri! Mikäli sinäkin kiinnostuit ripsien laittamisesta, sinua saattaa kiinnostaa seuraava;

Kun kerrot Merille, että luet blogiamme, saat -20% alennuksen tammikuun 2017 loppuun mennessä varatuista uusista ripsistä, sekä kasvo-, ja jalkahoidoista.

Salonki Hetki Kauneutta

Topeeka 17
61800 Kauhajoki

040 620 9650

Pääset tutustumaan liikkeeseen lisää TÄSTÄ.


Oletteko te laittaneet ripsiänne? Oletteko tykänneet? 


- Jane

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

10 faktaa








































Tällaisia ei olekaan hetkeen näkynyt, ja sielä on tasaisesti uusiakin
lukijoita, joten tässäpä tulee pieni tietoisku meikäläisestä.

1. Menen luokkaan "Abreu-kokoa". Tämä äiti on reippaasti alle 160cm.
Noin 152cm täynnä hölmöyksiä.

2. Nuorempana minulta pyydettiin usein yllä mainitun nimikirjoituksia.
Jopa äitiäni pysäyteltiin kaupassa, ja ihmiset ihmettelivät yhdennäköisyyttä.
Muitakin hassuja tapauksia riittää.. Nykyään samaa näköä ei niinkään ole.

3. Korkkani ovat kokoa 34, jotkut löytyy 35. Mutta useimmiten jalassani on
koko 34. Onneksi olen löytänyt suomestakin kauppoja, joista näitä herkkuja
löytyy!

4. Aloin 13-vuotiaana kasvissyöjäksi. Lopetin ammattikoulun lopulla, koska
hairahduin yön pikkutunneilla euron juustohamppariin. Sille tielle jäin. Yritän
kuitenkin säännöllisesti vähentää lihan syömistä.

5. Synnytyssalissa kemiani eivät kohdanneet yhtään ensimmäisen kätilön kanssa.
Vieläkin vähän ärsyttää. Onneksi toinen kätilö oli aivan paras! Kuin kaveri.

6. Minulla on isoveli ja isosisko. Isosisko on ollut pilvien päällä nyt jo muutaman
vuoden.

7. Miehessä musiikkimaku on aina ollut todella tärkeää. Kädessäni oleva "Wu-tang"
logo on tärkeä osa itseäni. Mikäli joku mies ei ymmärtäisi tätä, hän ei olisi minua
varten. Onneksi olen osannut valita hyvin.

8. Olen kova höpöttämään. Puhuminen myös rentouttaa minua. Tästä syystä autokoulun
opettajakin aikoinaan valitsi minulle inssiin tyypin, joka oli itsekin kunnon hölösuu!
Lähipiiri ei aina tykkää, kun en osaa olla hiljaa..

9. Olen muuttanut yli kymmenen kertaa. Paikoillaan pysyminen on ollut hankalaa,
muuttaminen on kivaa! Tai oli, nyt tuntuu, että tavaraa on tolkuttomasti. Ihan heti en
jaksaisi muuttaa. Onneksi meillä on nyt oma koti.

10. Pöytälaatikossani on lukuisia keskeneräisiä "kirjoja". Ehkä joskus saan aikaiseksi
kirjoittaa ne loppuun ja julkikin. Heh.


Ps. Maanantaina tulee juttua ripsistä, pysy skarppina! :)


- Jane


torstai 12. tammikuuta 2017

Jokaiselle kahvifanille nyt oma etiketti

Mitä lahjaksi tyypille, joka rakastaa kahvia, mutta hänellä on jo kaikenlaisia vempaimia
asiaan liittyen? No tietysti ihan omalla etiketillä varustettu kahvi!

Kaiken takana ovat Kaffiinon Katja Kujala ja Sari Särkijärvi. Kaffiinossa
paahdetaan kahvia pienissä erissä räätälintyönä. Lisää heidän tarinastaan voit lukea TÄÄLTÄ.
Saatte jatkossakin infoa Kaffiinon kahveista, mutta niistä lisää sitten aikanaan. Pysykää kuulolla! 

Sain tilaisuuden tutustua Kaffiinon hauskaan kahviautomaattiin, jossa saa taiteiltua kahviin oman etiketin. Ajoitus oli loistava, sillä äidillä oli juuri tulossa syntymäpäivät! Ensin voit valita pavun, paahtoasteen sekä suodatuksen. Tämän jälkeen pääset itse etiketin suunnitteluosioon.

























Kahvivaihtoehtoja on mukavasti valittavana. Tällä kertaa valitsin Tanzanialaisen, hieman hapokkaan ja marjaisan vaihtoehdon lahjaksi. Paahtoasteeksi asetin 2, melko vaalean siis. Itse kyllä pidän toisinaan melko tummastakin kahvista, mutta näin lahjaksi antaessa koin vaaleamman turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.














































Etikettiin voit asettaa minkä tahansa kuvasi! Pohdin pitkään minkälaisen kuvan laittaisin lahjakahviin, kunnes löysin äidin oman vanhan lapsuudenkuvan. Vaihdoin sen tyttäremme kuvan tilalle vielä lopuksi. Pakko kuvaa ei ole etikettiin asettaa lainkaan, voit laittaa vaikkapa pelkän tekstin, miksei esimerkiksi runonkin. Valinta on sinun. Jos minun pitäisi keksitä jotain pientä kehitettävää automaatista, lisäisin ehkä mukaan vielä mahdollisuuden jonkinlaiseen kaunofonttiin.

Muuten antaisin tuoteidealle pelkkää plussaa, enkä ole vastaavaan vielä koskaan ennemmin törmännyt. Persoonallista!
























Kenelle suosittelisin? Ihan kenelle tahansa! Tämä on oiva lahjaidea työkaverille, hääparille, synttärisankarille.. you name it. Joskus voisi yllättää vaikka ihan vaan kahville tulevat kaveritkin kahvilla, jossa koreilisi oma nimi. Hih. Kahviautomaatti oli todella yksinkertainen käyttää, eli vaikka et olisikaan varsinainen tietokoneälykkö, selviät kyllä tuosta leikiten!


 Mitäs sanotte? Lähteekö oma etiketti kokeiluun?

Pääset tutustumaan kahviautomaattiin TÄSTÄ.


- Jane

tiistai 10. tammikuuta 2017

Naimisiin? Valmistaudu hääkuvauksiin

Kun kevät koittaa, vähintäänkin kesän hääkuvakset alkavat pyöriä mielessäni. Oli sinun hääsi
sitten nyt talvella tai kesällä, on hyvä pohtia etukäteen hääkuvauksia ja mitä niissä olisi otettava huomioon. Päätinkin nyt koota muutaman vinkin, mitkä toivottavasti auttavat sinua omien häidesi suunnittelussa!



Varaa kuvausaikasi ajoissa

Yleisesti käytäntö hääkuvausten varaamiseen on vuotta aikaisemmin, tai edes puoltavuotta.
Miksi niin aikaisin?Esimerkiksi kesät ovat todella kiireistä aikaa hääkuvaajilla. Ei sovi siis
aliarvioida ajoissa olemisen tärkeyttä, mikäli tahdotte juuri tietyksi päiväksi kuvaajan.
Mikäli havahduit vasta nyt varaamiseen, kannattaa aina silti aina tiedustella, mikäli vielä olisi
kuvausaikoja. Aina kannattaa kysyä!

Kerro kuvaustoiveistasi etukäteen, valmistaudu myös hääpalaveriin

Mikäli teillä on paljon ideoita, kerro niistä rohkeasti etukäteen. Tällöin voidaan yhdessä
ideoida ja valmistautua erikoistenkin kuvausten järjestämiseen. Kuvausaika hääpäivänä ei
välttämättä ole hirveän pitkä, joten etukäteen suunnittelu on tärkeää. Mietikää myös millaisia
kuvia ette tahdo kuvaajan ottavan; ei hyppimisiä, ei sirkustemppuja.. Osa tykkää ja osa ei.

On hyvä infota myös, mikäli perhesuhteissa on jotain, mikä on hyvä tietää. Näin vältetään
kiusallisia tilanteita. Jos toinen teistä kammoaa kameraa, voi siitäkin kertoa etukäteen, niin
voidaan vaikka harjoitella ensin! Tahdotteko myös yksittäiset kuvat itsestänne? Onko joku
ystävistä, jonka kanssa on ehdottomasti saatava yhteiskuva?
Pitääkö kuvauspaikalla ottaa jotain huomioon? Mietittävää riittää.

Infoa kuvaajaa päivän aikatauluista ja ohjelmien kulusta

On hyvin tärkeää, että kuvaaja tietää mitä milloinkin juhlissa tapahtuu, että osaa olla oikeassa paikassa. Kuvaajaa myös saa, ja pitääkin tulla repimään hihasta, mikäli jossain tapahtuu sellaista, mikä olisi kiva saada ikuistettua. Voit myös antaa esimerkiksi kaason tai bestmanin puhelinnumeron yllätysohjelmien varalta kuvaajalle, tällöin hän osaa olla kärppänä myös silloin, kun te ette osaa sitä itse ehkä aavistaakaan.

Varaa kuvaajalle ruokailumahdollisuus, tai paikka evästauolle

Kuvauspäivät ovat usein hyvin pitkiä ja hektisiä. Kamerat myös painavat jonkin verran ja
koko päivä ollaan jalkeilla, joten pieni energian tankkaus on myös kuvaajalle paikallaan.
Harva vierastakaan tykkää olla kuvattavana silloin, kuin ruokailee. Täten yleinen ruokailu on
hyvä tauko kuvaajallekin.

Mieti myös kuvaajan istumapaikkaa siten, että siitä on helppo sinkoilla tarvittaessa kameran
kanssa, sillä sehän luonnollisesti kulkee mukana aina ja kaikkialla. Vaikka ette
erilliseen eväspaikkaan päätyisikään, voi jokin paikka kuvaajan mahdollisille tarvikkeille olla
hyvä varatata. Esimerkiksi takahuone, komero tms.

Pohtikaa tarkkaan potrettikuvausten ajankohta

Olen huomannut suosituksi ajankohdasi ottaa kuvat ennen kirkkoa. Ota kuitenkin huomioon
paljonko aikaa menee ensin esimerkiksi kampaajalla, että olette valmiita kuvauksiin.
Myös siirtymäaikoja paikasta A paikkaan B ei sovi unohtaa. Varatkaa kuvaukseen tarpeeksi aikaa,
sillä kukaan kuvaaja ei vain ota yhtä, kahta räpsäisyä teistä ja homma on sillä selvä. Hääkuvanne
ovat tärkeitä ja ikuisia, sukupolvelta toiselle kestäviä.

Elämänne tärkein päivä jää kuvamuistoiksi, siinä ei sovi hätiköidä!

Mikäli päätätte ottaa potretit vasta hääpaikalla, miettikää sopiva väli tähän. Heti ruokailunne
jälkeen on yksi mahdollisuus, tällöin osa vieraista vielä ruokailee, eikä joudu odottelemaan
hääparia kuvauksista. On myös kaikkien etu, mikäli vieraat eivät ole mukana kuvaamassa teitä
omilla kameroillaan silloin, kun ammattikuvaaja ottaa virallisia potrettejanne.

Tiedottakaa vieraille, että paikalla on ammattikuvaaja

Mikäli ette toivo esimerkiksi kirkkokuviinne kuvia, joissa vierailla on puhelimet pitkällä seremoniassa, lisätkää esimeriksi jo hääkutsuunne mukaan tieto, että paikalla on myös ammattikuvaaja. Kuvaaja voi laittaa nettiin juhlien jälkeen gallerian salasanalla, jonne vieraatkin pääsevät katsomaan hääkuvia, mikäli itsellä ei ole ollut kameraa mukana. Vaikka ette laittaisi kutsuun infoa kuvaajasta, voi esimerkiksi joku kaasoista tai juhlan juontaja vielä mainita vieraille puheessaan, että jättävät kuvaajalle tarpeeksi tilaa ja rauhan kuvata.

Varaudu erilaisiin säätiloihin

Mikäli kuvaustoiveenne on ulkoilmassa, pohtikaa myös sateen mahdollisuus! Aina voi myös myrskytä, tulla lumipyry, tuulla hulluna.. Ei sovi tuudittautua hyvään onneen. Vaikka kuvaajalla yleensä onkin muutama ässä hihassaan, on myös hääparin hyvä miettiä vaihtoehtoja huonon sään varalle. Mikäli esimerkiksi kaasolla on aikaa,voi häntä pyytää myös varalle avuksi kuvauksiin.

Luota kuvaajan taitoihin ja muista positiivinen asenne

Kuvaaja kyllä osaa neuvoa teitä asennoissa ja ilmeissä, mikäli ette tiedä miten olisisitte. Älkää siis stressatko liikaa, vaan nauttikaa tähtihetkestänne. Yrittäkää delekoida tekemistä mahdollisimman paljon muille, että saatte nauttia kuvauksista. Kukaan ei nauti, mikäli parin puhelimet pirisevät jatkuvasti. Älkää miettikö, että eikö nämä kuvat jo riitä; kyse on elämänne tärkeimmistä kuvista.
Nauttikaa!



- Jane

maanantai 9. tammikuuta 2017

Voimajuomaa inkivääristä

Moikka pitkästä aikaa!

Työt ja flunssa on vieneet blogilta aikaa, mutta tässä mä oon.
Tulinkin nyt pikaisesti jakamaan flunssan "innoittamana" teille jälleen inkiväärivinkin.
Aikaisemmin oonkin vuoden 2015 puolella jakanut teille siitä vinkkiä, mutta muutama
lisäys nyt siihen. Ja kertaushan on opintojen äiti, joten..


























INKIVÄÄRIJUOMA

1L vettä
n. 3-5 cm pala inkivääriä
1 omena
1 appelsiini
hunajaa
sitruunaa



















































Laita vesi kiehumaan, raasta joukkoon inkivääri ja omena. Viipaloi muutama pala appelsiinista sekaan ja purista lopuista mehut joukkoon. Lisää seokseen oman maun mukaan sitruunaa. Anna kiehua hetki kannen alla ja siirrä syrjään hautumaan. Siivilöi mukiin ja lisää teelusikallinen, tai kaksi hunajaa. Juoman voi nauttia joko kuumana, tai jäähdyttää kylmäksi. Toimii molemmin tavoin!

Tätä me juodaan Janen kanssa tähän aikaan vuodesta melko usein. Varsinkin nyt, kun oon ollut flunssassa. Piristää ja tekee hyvää toki myös ihan terveenäkin. Inkivääri on nimittäin mm. myös kroonisen väsymyksen poistaja! Hyötyjä on lukemattomia. Toivottavasti tästä vinkistä on apua teille, varsinkin jos ootte sairasvuoteella. Suosittelen kyllä testailemaan.

Palataan!

- Jasse


torstai 5. tammikuuta 2017

Hyödynnä pakkaset; jäätaidetta!

Ulkona on melkoisen kylmää, noin -20 ja viima käy. Miten voisi pakkasia sitten hyödyntää?
Nyt on toki hyvä tuulettaa petivaatteita, mutta myös tehdä jäätaidetta. Ja vieläpä helposti!

Tarvitset vain hieman mielikuvitusta. Alkuun käy esimerkiksi tyhjät maitopurkit, täytä ne vedellä ja laita jäätymään ulos. Halutessasi voit täyttää ne myös vesiväriseoksella, jolloin saat ihanan värikkään lopputuloksen. Meillä ei sattunut olemaan vesivärejä, joten käytin sormiväriseosta ja se toimi myös hyvin. Mikäli tahdot oikein värikkäitä jääkuutioita, käytä elintarvikevärejä.



Laitoin itse myös ämpäriin vettä jäätymään. Se lieneekin se perinteisin jäälyhty. Kun ämpärin vesi on jäätynyt, kippaa päälle kuumaa vettä. Tässä on kuitenkin ajoitus tärkeää, muutaman kerran ämpäri onkin jäätynyt liikaa, jolloin kynttilälle ei ole jäänyt koloa.. Oikein ajoitettuna jää irtoaa ja keskelle jää sopiva kolo kynttilälle. Muistan, että tehtiin näitä paljon äidin kanssa, kun olin pieni. Nyt oli kiva pitkästä aikaa kokeilla leikkiä pakkasilla ja verestää muistoja.



Kuumalla vedellä irtoaa myöskin maitopurkeista hauskat jääpalikat, joista saat rakennettua lyhdyn. Jos kaipaat erikosempaa lopputulosta, koita kaivaa kaapeistasi esimerkiksi erilaisia kakkuvuokia, homma toimii myös niillä! Ehkä ihan tulitetää vuokaa en kuitenkaan käyttäisi, pakkanen saattaa tehdä sille tepposet ja vuoka mennä hieman vinksin vonksin. Näihin jäätaiteiluihin voi myös ujuttaa mukaan ihan mitä tahansa. Ämpäreihin laitoin esimerkiksi kanervia, havuja ja käpyjä. Mies ehdotti tytön pehmolelua, eilistä spagettia ja jouluvaloja.. Että tuota, niin. No, makunsa kullakin.




































Sitten vain nauttimaan kuumasta kaakaosta ja katselemaan ikkunasta teoksia, kun ilta hämärtyy.
Aika ihanaa, arjen pieniä iloja.


- Jane