Kaksplus.fi

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Jokainen äiti ansaitsee oman päivänsä

Koska sinulla viimeksi oli omaa-aikaa? Jos olet pienten lasten äiti, tuskin ihan päivittäin ainakaan. Luultavasti pidät perheesi langat käsissä aina siivouksesta kalenterin päivitykseen. Oikeastaan SINÄ olet kalenteri. Olet myös herätyskello, munakello.. Kaikkea. Äidit ovat aikamoisia pakkauksia.

Ei siis ole ollenkaan ihme, että jokainen äiti ansaitisi oman päivänsä. Päivän, jolloin voisi tehdä ihan mitä huvittaa, ihan missä vaan ja kenen kanssa vaan. Taikka yksin. Aina ei ole mahdollisuutta lähteä luksuslomalle hotelliin, mutta edes pieni hetki kahvilassa cappucinon äärellä tekee ihmeitä. Oikeastaan missä tahansa nautittu KUUMA kahvi tekee jo ihmeitä. Tekeehän kylmäkin arjen melskeessä jo kummasti energisemmän, ihmismäisen olon. Kaikki ovat varmaan joskus tavanneet äidin, joka ei ole vielä saanut nauttia aamukahviaan. Tai kahvia koko päivänä. Pysy kaukana!
Kaksplussalla on jatkuvasti mahdollisuus osallistua "Äidin  oma päivä" kilpailuun, jossa yksi äiti voittaa itselleen kuvauksen ja stailauksen, pienen haastatelun kera. Olen itsekin nyt mukana, ja äänensä suosikkiäidilleen voi käydä antamassa TÄSTÄ. Kaikki olisivat varmasti päivän ansainneet.

Jassella alkaa tänään kesäloma. Se on monellakin tapaa hienoa. Myös siksi, että vihdoin itsellänikin on jälleen enemmän mahdollisuuksia tavata ystäviäni ja käydä kahvilla, vaikka ihan yksinkin. Kun tukiverkkomme on kaukana ja lapsi vielä pieni, mies tekee kolmivuorotyötä.. silloin on "omat päivät" haaveena vain. Vaikka onhan arki lapsen kanssa ihanaakin. Akkujen lataus tekee silti välillä hyvää.

Se on jännä, miten pienelläkin rauhallisella hengähdyshetkellä saa itsensä täyteen uutta virtaa.
Joskus kun olen istunut yksin kahvilassa, olen oikein itsekin hämmästynyt, että hei, tässähän mä
taas oonkin. Miten sitä unohtaakin itsensä niin kovasti arjen keskellä? Sitä on "vain" äiti. Tekisi oikein mieli kätellä itseään, tai jopa halata; "hei vaan pitkästä aikaa". Uskon toki, että kun lapsi
kasvaa, sitä osaa paremmin yhdistää jälleen "itsensä" ja "äitiyden" samaan pakettiin.

Äidit, ottakaa ja vaatikaa itsellenne "oma päivä" edes muutaman kerran vuodessa.
Se, jos jokin tekee äideistä vieläkin vahvempia. Olette sen ansainneet!

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Katsaus keittiöön

Heti ensimmäisenä täytyy harmitella, että ei ole olemassa "ennen" ja "jälkeen" kuvia. Niin valtavasti keittiömme muuttui, kun saimme vihdoin valittua meille sopivat uudet kalusteet. Edellinen pöytä ja tuolit olivat vanhassa asunnossamme ja aivan liian tummat tänne uuteen kotiin. Tai "uuteen", ollaanhan täälä jo vuosi pyöritty.

Löysimme sopivan pöydän ja tuolit Kalustetalo Juurikivestä. Juurikivi löytyy Ylöjärveltä ja Raisiosta. Yrityksellä on kuitenkin myös verkkokauppa. Tuotteet tuotiin kotiin saakka ja herrat vieläpä nopeasti kokosivatkin ne keittiössämme, huippu palvelua. Kiitos! Juurikivihän on kotimainen perheyritys ja laajasta valikoimastaan huolimatta varsin edullinen vaihtoehto. Tarjouksessakin näytti olevan nyt paljon kaikkea kivaa, voitte kurkkia niitä TÄSTÄ. Esimerkiksi kesäkalusteita! Myös jonkin verran oli tarjouksessa mm. muutamia Muuramen kalusteita.
Olen jo pitkään haaveillut tuollaisista tuoleista, joten ei ihme, että valitsimme tuon "Texas" mallin sellaisen perinteisemmän mallin sijaan. Hyvän ja tyylikkään ulkonäön lisäksi tuolit ovat vieläpä mukavat istuakin. Näin esteetikkona, kun minulla on paha tapa mennä enemmän ulkonäkö edellä.
Voin kuitenkin vakuuttaa, että Jassekin on kehunut näiden tuolien mukavuutta varsin runsaasti!
Kuten olen ennenkin kertonut (valittanut), on asuntomme kovin pimeä ja keittiöön valon tulon estää osittain takka. Senkin vuoksi vaaleat kalusteet olivat meille ihan must. Haaveilemme kovasti keittiöremontista, sillä tyyli on nyt hieman romanttinen. Kaakeleissa on upotettuna muun muassa teepannuja, ja meidän tyyliimme sopisi enemmän sellainen ihana ja kliininen kivilaatta. Mukavasti kuitenkin näinkin modernit tuolit istuvat nykyiseenkin lookkiin. Ehkä vielä joskus ne tulevat saamaan ympärilleen täydellisen kehyksen. Modernia sisustusta rakastavana tämä pöytäryhmä on jo kuin lottovoitto, vähä vähältä kohti päämäärää.

Ainoa murhe on tuo lapsen syöttötuoli, joka ei tietenkään enää yhtään sovi kuvioon. Vaihtoehtoina lienevät joko tuolin maalaus, tai vaihtaminen Stokkeen! Ihana lukija vinkkasi instagramin puolella, että meille sopisi täydellisesti nyt Stokken Steps. Ah, en voisi olla enempää samaa mieltä. Varsinkin, kun ns. junnutuoliin siirtyminen olisi varmasti ajankohtaista aivan kohta. Tyttö on pian 2-vuotta! Syyskuu on varsin pian, mihin tämä aika menee? Järkyttävää.
En voi olla ihastelematta uutta, valoisampaa keittiötämme. Miten kestimmekään sitä vanhaa pöytää ja rikkinäisiä tuoleja peräti vuoden täälä? Edelliseen asuntoon ne sopivat täydellisesti, mutta tänne nämä uudet ovat niin hyvät, huh huh. Nämä tuolit ovat myös mukavan kevyet ja ne eivät kolise kivilattialla. Vanhat tuolimme kolisivat ja rahisivat ikävästä, vaikka niissä oli pehmusteetkin jaloissa.

Hyvillä mielin kohti tupaantuliaisia! Mitäs te sanotte, mätsääkö kalusteet keittiön kanssa?



* Yhteistyössä Juurikivi Oy

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Paheeni arjessa, miten varastan sille aikaa?

Ennen lasta suorastaan ahmin kirjoja. Vapaapäivänä saattoi mennä kolmekin paksua kirjaa, ihan
tosta vaan. Kun löytää oikein hyvän kirjan, siihen maailmaan uppoutuu ja henkilöhahmoihin samaistuu. Samalla sitä kuitenkin säännöstelee epätoivoisesti lukemistaan, koska kirjan loputtua
olo on usein vähän tyhjä.

Nykyään ehdin lukea säälittävän harvoin. Toki jos lapsi menee ajoissa nukkumaan, voi lukea iltaisin, mutta yleensä olen niin väsynyt nukutettuani, että tuntuu vaikealta jaksaa enää nousta ylös tekemään yhtään mitään. Usein Jasse onkin löytänyt sammuneen yksilön lapsen vierestä, kun on tullut kurkkaamaan, että mihis himskattiin se leffaseuralainen nyt oikein jäi. No, sielähän se kuorsaa.
Puhun lukemisesta paheena siksi, että A) yleensä luen totaalisia hömppäkirjoja, B) varastelen niille aikaa arjessa, kun voisi keskittyä 100% perheeseenkin.

Miten sitten varastan aikaa lukemiselle? Kun tyttö on saanut aamupalan syötyä, kaadan yleensä itselle vielä toisen kupillisen kahvia, kun hän menee touhuamaan jo lelujen pariin. Tällöin aikaa lukea on noin sivun, tai hyvällä tuurilla kahdenkin verran. Sitten jo tullaankin repimään hihasta leikkimään, tai heitetään kengällä, että nyt mutsi lähetään ulooooos! Mutta joo.

Eli aamuisin 1-2 sivua.

Toinen ihan "ok" tapa on ottaa kirja vessaan. No, yleensähän äidit eivät saa käydä vessassa koskaan yksin.. Mutta jos istuttaa lapsen samalla potalle oman kirjansa kanssa, niin kyllähän siinä taas ehtii varastaa aikaa kirjalle pikkuisen. Jos mies on kotona, voi kirjan kanssa hiippailla salaa
vessaan. Silloin ehtii lukea hieman kauemmin. Huutelet vaan kyselijöille ja oven hakkaajille, että ÄITI ON PISSALLA! Joskus voisi koittaa salakuljettaa myös termarissa kahvia mukaan. Idyllistä. Mutta olen kuullut, että joillain äideillä on jopa suklaakätköjä vessassa, että kai tuo kahvikin menisi ihan hyvin?

Vessareissuilla 0-3 sivua.
Meidän lapsemme rakastaa kylpemistä. Silloin, kun emme mene yhdessä suihkuun/kylpyyn, kökötän yleensä kylppärin matolla istumassa. Usein mukana on se kahvikuppikin. Viisaana ymmärrän ottaa kuitenkin itseltänikin sukat pois siksi aikaa, kun lapsi kylpee.

Eilen kuitenkin ajattelin vähän mennä leikkimään mukaan ja sain tietysti kunnon räiskinnät päälleni ja olin ihan uitettu koira vaatteissani. Ensi kerralla taidankin tyytyä ottamaan sen kirjan mukaan kylppäriin ja odottelen sen kanssa siinä matolla. Lapsi viihtyy melko kauankin kylpyleikeissään, että voisi ehtiä toisella silmällä lukea ihan kivastikin sillä aikaa.

Kylpyhetkissä 1-3 sivua.

Näin ollen päivässä ehtii lukea jopa huikeat 2-8 sivua kirjasta! Hurraa! Toki mikäli illalla ei ole väsynyt, voi sitten herkutella koko kirjan kerrallakin loppuun saakka. Mutta kaukana ovat ne ajat,
kun pystyi lukemaan rauhassa useammankin kirjan päivässä. Parempi kuitenkin vähän, kuin ei lainkaan. Tällä hetkellä olo on vähän tyhjä, sillä ei ole mitään hyvää kirjaa kesken, tai edes suunnitelmissa. Täytyykin hankkia uutta luettavaa pikapuoliin.

Varastatteko te aikaa paheillenne arjen keskellä?

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kurkistus sadepäivänä vanhempien makuuhuoneeseen

Tämä viikko on alkanut melko synkeässä säässä. Juuri sellaisessa mitä eniten vihaan, kuumassa ja kosteassa, olo on kuin viidakossa. Taivas on hirveän synkkä ja pilvinen, ja pimeä asuntomme on entistäkin pimeämpi. Tällaisina hetkinä sitä toivoisi asuvansa valoa tulvivassa asunnossa, jossa oli mielettömän ihanat, suuret ikkunat. No jaa, ikkunoiden pesemistä en kyllä enempää kaipaa.

Aurinkoa olisin hieman kaivannut kuvatessa, mutta esittelen teille huonetta sitten vielä joskus
hieman kirkkaampien tuotosten kanssa. Nyt ei vilkkaan taaperon vuoksi ehtinyt kaivaa studiosettiä esiin, joten näillä mennään. Lapsiperheessä ei ole kyllä mitään herkkua yrittää kuvata asuntoa. Nuo maljakon kukatkin saivat melkoisesti kyytiä jokaisen kuvan välissä, voitte kuvitella..

Jo pitkän aikaa on pitänyt päästää teidät tosiaan kurkistamaan meidän vanhempien makuuhuoneeeseen. Aluksi mietittiin, olisiko tästä tullut tytön huone, mutta koska tuo syötävän
ihana tapetti sopi väriltään jo olemassa oleviin makuuhuonetekstiileihin, päätimme pitää huoneen itsellämme. Tuo korosteseinä olikin yksi niistä asioista, jotka saivat minut vakuuttumaan tästä asunnosta. Ehkä hölmöä, mutta silti. Oli mahtavaa, että jokaisesta huoneesta ei tarvinnut repiä
vanhaa tapettia pois. Työhuoneesta nimittäin saimme repiä oikein urakalla räikeää tapettia irti.
Melkein vuosi ollaan oltu makuuhuonessa ilman kattovaloa, koska sopivaa ei ole vain löytynyt, eikä tahdottu hankkia siihen ihan mitä tahansa. Lopulta tyylikkäästä sisustusliikkeestä Cobellosta löytyi juuri oikeanlainen valaisin, tanskalaisen Vita Livingin EOS. Cobello löytyy Vantaalta ja Espoosta, ja valikoimissa on niin paljon kaikkea ihanaa, että suosittelen käymään! Tuohon 
EOS-lamppuun varmaan jo olettekin törmänneet  sisustuslehdissä ja blogeissa, niin monien 
sydämen se on vienyt höyhenen keveydellään. Meidän Vita EOS on kokoa M, ja mielestäni juuri sopiva makuuhuoneeseen.
Valaisin on valmistettu aidoista ankan höyhenistä, ja minua aluksi hieman hirvitti ajatus tästä. Selvityksen jälkeen sain kuitenkin huokaista ja olla tyytyväinen hankintaan, sillä tämän valaisimen höyheniä ei koskaan nypitä eläviltä ankoilta! Kyseessä on elintarviketeollisuuden sivutuote. Huhh. Tuollaiset asiat ovat kuitenkin nykypäivän kuluttajille melko tärkeitä. Monet myös mahtavat siellä miettiä, millä tuollaisen saa puhdistettua? Kuulkaas niinkin simppelisti, kuin hiustenkuivaajalla! Melkoisen kätevää.
Makuuhuoneen seinälle olisi tarkoitus koota mustavalkokuvista kollaasi, mutta valitettavasti puiset valokuvakehykset tuntuvat nyt olevan hieman kiven alla kaikkialla. Mutta toivottavasti tupareihin mennessä saamme kollaasin valmiiksi seinälle! Iik, niihinkin on enää vain pari viikkoa, ja koko asunto tuntuu olevan vielä aivan kesken, mutta ehkä tämä tästä. Vähä vähältä.

Myös jonkinlainen säilytysratkaisu, taikka kori olisi mukava olla päiväpeitolle ja tyynyille.
On jotenkin ärsyttävää säilyttää niitä öisin lattialla. Ehkä voisi myös vain madantaa omia vaatimuksiaan, mutta kun mulla on aina ollut periaate, että tupareissa asunnon täytyisi olla jokseenkin valmis.

Vaikka tiedättekö, eihän ne taida ikinä olla?



* Yhteistyössä Cobello & Vita

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Viikonloppuna kaikui; "Tahdon"

Viime lauantaina saimme kunnian matkustaa ystäväni häihin Jyväskylään.
En näin hääkuvaajana edes muista, koska olisin viimeksi ollut vain vieraana häissä.
Ihan mahtavaa! Sitä sai myös kivasti taas uutta näkökulmaa tällä tavalla myös kuvaukseenkin.
Ja koska olin täysin "lomalla", jätin myös kamerat kotiin. Siksi näitä puhelinkuvia postauksessa!
Lähdettiin ajelemaan melkein liian myöhässä, koska miehiä saa aina odottaa! Mutta huh, onneksi meille jäi vielä melkein 30minuuttia luppoaikaakin ennen kirkkoa. Vähän jos asiaa stressasin..Julistaudun kyllä ihan mahdottomaksi hääfaniksi. Häät on mahtavia! En ole ollut vielä yksissäkään tylsissä häissä. Kaikissa näkyy aina hääparin persoonaa ja puheet, ne vasta on jotain!
Mielestäni niitä liikaa aliarvostetaan. Ei ole parempaa, kuin siemailla lasillista viiniä, ja kuunnella hyviä stooreja hääparista. Siis varsinkin, kun nyt ei tarvinnut olla kärppänä kameran kanssa.

Ai että, kyllä jokaisen hääkuvaajan täytyisi edes kerran kesässä päästä vain istumaan pöytään rauhassa vieraan roolissa. Vähän kyllä välillä tuli ikävä kameroita, kun päähän tuli kuvausideoita
ja kuvakulmia, mutta selvisin siitäkin sitten viinin voimalla, hah.
Juhlapaikka oli hyvin idyllinen ja sopi mainiosti kesähäihin, vihreän teemavärinsä kanssa fiilis oli TODELLA kesäinen. Vielä kun sääkin oli ihan huippu! Ei voi muuta sanoa, kuin kiitos hääparille!

Ja vielä kerran, onnea Tiia & Sampo! 


Ps. mulla oli KOLMET kengät mukana, joista toisia korkkareista pidin jalassa vaan 15min ja lopun ajan olin ilman korkkareita. Tarvisin jostain kipeästi mukavat korkkarit!!

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Lippuarvonnan voittaja on..

Vihdoin loppui Tammerfestien lippuskaba ja kiitos teille kaikille
arvontaan osallistuneille. Onni suosi tällä kertaa..
..Heidiä! Voittajalle on lähetetty sähköpostia.

Vaikka onni ei nyt olisi suosinutkaan, niin kannattaa ehdottomasti lähteä
katsastamaan Tammerfestien tarjontaa. Kaikille löytyy varmasti jotain!


Nähdään siellä, aurinkoista viikon alkua! 


torstai 29. kesäkuuta 2017

Kiitos vauvaryhmät!

Hirveästi nykyään parjataan somen erilaisia vauvaryhmiä. On toki olemassa "vauvaryhmiä" ja vauvaryhmiä. Esimerkkinä "vauvaryhmistä" mainittakoon esimerkiksi "Äitylit", jossa taitaa olla enemmistö jopa lapsettomia ihmisiä. Ei siis ihme, jos sielä meno on kuin villissä lännessä.

Mutta sitten on vauvaryhmiä isolla V-kirjaimella. Esimerkiksi itselleni hyvin tärkeä
"syyskuisten" - ryhmä. Ryhmässä on samana vuotena, ja samana kuukautena lapsensa saaneita
äitejä. Jossain vaiheessa väkeä oli ryhmässä melko paljonkin, mutta nyt meitä on muutamat sadat jäljellä, ja ryhmässä on tiivis, lämmin tunnelma. Ikinä ei tarvitse ajatella, että kehtaisinko kysyä?
Kun olet valvomassa klo 03.15 yöllä lapsen kanssa, ja tuntuu, että koko muu maailma 
nukkuu, olet väärässä. Et ole yksin. Taatusti löydät vauvaryhmästä itsellesi seuraa. 
Pelataan sitten hölmöjä sanapelejä, taikka puretaan pahaa mieltä
 - kaikki tunteet ovat sallittuja.

Kun et muista mitä ruokia alle 1-vuotiaan tuli välttää, saat vastauksen vauvaryhmästä 
alle minuutissa. Kun et muista, voiko juustokakkua pakastaa, saat vastauksen 
vauvaryhmästä alle minuutissa.Vauvaryhmistä löytyy aina tietoa ja taitoa!

Kun et jaksaisi vääntäytyä lapsen kanssa kerhoon, ja tunnet siitä morkkista, 
sinua käsketään nostamaan tassut pöydälle ja keittämään kahvit! Relaa mutsi, 
kehotetaan, ja asiat nähdään jälleen oikeissa mittasuhteissa. 

Kun et jaksaisi vääntäytyä lapsen kanssa ulos puistoon, joku julkaisee kuvan omasta puistoilustaan, ja kummasti sinunkin alkaa tehdä mieli ulos. Ylös - ulos - ja nauttimaan kesäpäivästä!

Kun lapsi sairastuu ja olo tuntuu lohduttomalta, saat valtavasti myötätuntoa ja 
tsemppausta. Kun elämä potkii päähän, sinua piristetään ja autetaan eteenpäin.

Kun olet synnyttämässä, koko vauvaryhmä jännittää ja myötäelää uutta syntymää!


Olen oppinut kolmen vuoden aikana hurjasti vauvaryhmien ansiosta, varsinkin sanastoa,
ja vertaistuen määrä on ollut huikea. Kiitos syyskuiset 2015, kiitos vauvaryhmät!

Arjen kuvaustilanteisiin tarvitaan laatua

Me pienten lasten vanhemmat kuvaamme nykypäivänä jatkuvasti lapsiamme, ja tilanteet
tulevat todella nopeasti eteen. Oli kyseessä sitten ensimmäiset askeleet, tai hauska ilme,
on meille tärkeää voida ikuistaa nämä hetket nopeasti ja mieluiten laadukkaasti! Miten monesti
olet kironnut, kun kuvasta onkin tullut suttuinen, tai sitten kehitysvaiheessa resoluutio on ollut
liian pieni? No, minä olen ainakin kironnut. Ja paljon. Vaan en kuulkaas enää.

Olen tunnettu siitä, että kohtelen puhelimiani hieman kaltoin. Yksi puhelin meni Provinssissa
auton rakenteiden sisään (älkää kysykö miten, en tiedä itsekään) ja on yhä siellä jossain kaverin
isän pakussa. Yksi meni rikki, koska tyttäremme kuolasi sen yksinkertaisesti rikki. Liikaa kosteutta.

Nyt voin ensimmäistä kertaa elämässäni sanoa, että arvostan ja vaalin puhelintani. Kun sain  
Huawein P10 puhelimen ensimmäisen kerran tassuihini, laitoin sen oikeastaan välittömästi takaisin pakettiin. Hirvitti. Se oli tyylikkään ohut, kevyt ja kiiltävä. Minun on pitänyt kirjoittaa teille tästä puhelimesta jo parisen viikkoa, mutta tahdoin ensiksi hankkia sille kunnolliset suojakuoret ja suojan myös näyttöön, ennen kuin alkaisin sitä testailemaan. Olenkohan kasvamassa aikuiseksi, kun ajattelen ensimmäisenä sitä, mitä kamalaa sille voisi sattua?
No, mutta kuitenkin.

Tärkeintä puhelimessa itselleni on hyvä kamera. Vaikka olenkin valokuvaaja ammatiltani,
niin aina ei kuulkaa meikäläisetkään jaksa hillua ympäriinsä painava järkkäri kaulassa. Puuh.
Varsinkaan arjessa, kun hauskat, ja tärkeät tilanteet tulevat eteen ihan puskista. Olenkin jo pitkään etsinyt puhelinta, jonka kamera täyttäisi laatuvaatimukseni. Nämä kuvat on otettu ainoastaan P10:llä, eikä niitä ole käsitelty lainkaan (paitsi ekoja rajattu), että näkisitte tuotokset aitoina, ja saisitte aidon fiiliksen. Kuvauksia ei myöskään erikseen suunniteltu, tai mallia stailattu, vaan kyseessä oli ihan arkiset päivät kotosalla. Edes mitään asetuksia en näissä kuvissa ehtinyt vielä puhelimeen laittaa.
Huawei P10 puhelimen juju onkin pitkälti laadukkaassa kamerassa. Puhelin sisältää Leica-kaksoiskameran (väri+monokromi), joka on aivan täydellinen ominaisuus! Hyödyllinen on myös Leica-muotokuvatila, jonka avulla voit nostattaa kuvauksen kohdetta paremmin kuvassa esille. Rehellisesti sanottuna meinasin lentää pyrstölleni, kun kokeilin ensimmäisen kerran räpsäistä
kuvan puhelimella. Se todellakin aidosti häivyttää taustan, ja tuo mallin esille. Säästää aikaa, kun
ei tarvitse esimerkiksi instagramiin kuvia ensin vetäistä photarin lävitse, mikäli tahtoo samanlaisia efektejä. Kamera myös ottaa huomioon hyvät ryhmäselfiet, se huomaa, jos jengiä tulee lisää!

Asetuksista löytyy lisäksi esimerkiksi laajan aukon kuvaustila, ja paljon muuta. Sanoisinkin, että tämä puhelin korvaa monet pokkarit ainakin ihan huithait. Olen myös lukenut, että P10 puhelinta sanotaan "taskujärkkäriksi", ja voin myhäillä huhuille tyytyväinen hymy huulillani. Värien toisto on myös aivan toista luokkaa, kuin edellisissä puhelimissani on koskaan ollut. Eikä haittaa, vaikka olisi jo hiipinyt illan hämäryys, kun taapero päättää alkaa tehdä ikuistettavia sirkustemppuja,
Leica-kamera auttaa tässäkin, ja sillä onnistuu yllättävän hyvin hämäräkuvauksetkin.

Nyt tämä postaus uhkaa pahasti mennä hirveäksi hehkutukseksi, joten sen verran voin tähän harmitusta ilmaista kuitenkin, että tylsää, kun nykyään puhelimiin täytyy olla Nano SIM-kortti!
Jouduin hieman venkslaamaan asian kanssa, että sain sopivan SIMin käyttäöni, koska edellisessä puhelimessani oli vielä sellainen suurempi malli, jota ei saanutkaan automaattisesti pienennettyä.
Näyttöön jää myös suhteellisen helposti huhujen mukaan tahroja, joten senkin vuoksi hankin ensimmäiseksi siihenkin suojan.

Herättikös puhelin mielenkiinnon? Heinäkuussa lupaan kuvata teille lomakuviamme
tällä puhelimella, kameran sijaan, niin näette vielä miten tuo "taskujärkkäri" toimii tositilanteissa!

Palataan!


* Yhteistyössä Huawei Suomi

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Mokoman festarivinkki; "Jalat lämpimänä ja pää kylmänä"

Vietimme tosiaan Jassen kanssa Kauhajoella Nummirockissa osan juhannuksestamme.
Olimme ks. festivaaleilla pe-la päivät ja tällöin typykkämme oli pitämässä kivaa mummulassa.

Kuten aikaisemmin olenkin teille maininnut, niin en ole koskaan ennen ollut Nummirockissa,
vaikka tuo festari onkin vanhempieni lähettyvillä, noin kymmenen kilometrin päässä. Lähtiessäni festareille ajatukseni olivat hieman ristiriitaiset, olin toki kuullut "Nummesta" paljon hyvää,
joten uskalsin olla myös toiveikas ja optimistinen.

Leiristämme löytyi lisäkseni ainoastaan miehiä, ja heidän harmikseen välillä yritin hieman putsailla
tuota leiritystä. Kuulemma häiritsin heidän "Feng Suita" siivoamalla tumppeja ja tölkkejä sivummalle. Pahoittelen yhä, mutta lupaan tuoda ensi vuonna sen imurin kyllä mukanani!
Miekkoset kun uskoivat, että repustani taatusti löytyisi myös imuri, kun niin kovasti innostuin..

Myöskään pelkästään perinteistä festariruokaa emme nauttineet, vaan ihastuttava kahvila  
Valkoinen Puu tarjosi meille kakkukahvit sateen keskellä. En olisi voinut enempää toivoa,
voitte vain kuvitella miten hyvältä maistuu festareilla nukutun yön jälkeen kuuma cappucino? Puhumattakaan tajun vievistä kakuista.

Kakun palasten koot olivat todella suuret ja maku oli niin mehevä, että ensimmäisen suupalan jälkeen Jasse sanoikin; "Voi Vi**u, Hyvää yötä!". En ole ikinä syönyt niin hyvää suklaakakkua. Valkoinen Puu kiertää kesällä myös muillakin festareilla, heidän "Coffee Box" löytyy seuraavaksi mm. Provinssista. Kannattaa nauttia pala luksusta festarielämän keskellä!
Ainoastaan remuamista emme toki tuolla harrastaneet, vaan välillä Jassen kanssa tehtiin jopa
hieman hommiakin. Mokoman rumpali, Janne Hyrkäs ehti vastailla muutamiin kysymyksiinkin festarielämästä ja synnyinkaupungistani. Mokoma on ollut esiintymässä Nummessa peräti jo vuodesta 2003. Heiltä on jäänyt vain yksi vuosi epähuomiossa väliin, mutta faneilleen uskollisina
he paikkasivat erheen; "Soitimme sitten seuraavana vuonna peräti kaksi keikkaa; akkarin ja sähköisen".

Nummirockissa parasta on heistä luonnollisesti kaikki, mutta erityisesti he tahtovat nostaa esille porukan, joka festivaalia järjestää ja todeta heidän olevan hienoa sakkia! Kauhajoesta ja sen asukkaista Jannella on selkeä kuva: "Meininki vaikuttaisi olevan rehdin suoraselkäinen". Tämä ei
toki olekaan mikään ihme, ollaanhan hyvänen aika sentään Etelä-Pohjanmaalla. En ole koskaan elämässäni kuullut sieltä kotoisin olemisen olevan mitenkään haitaksi, päin vastoin.
Mikäli Janne olisi aikomassa Nummirockiin yöpymään, hän valitsisi majoitukseksi telttailun; "Telttamajoituksessa en ole koskaan ollut, joten se kokemus olisi hoidettava alta pois".
Me yövyimmekin Jassen kanssa teltassamme ja vastoin odotuksiamme teltassa oli yöllä jopa suorastaan kuuma! Oletimme, että joudumme hytisemään ja olimme ehkä salaa kateellisia muiden majoitusvalinnoista, mutta turhaan. Telttailu se on joka kannattaa! Trust me.

Mokoma aikoo keikkailla kesän ja tuskin ehtii kuulemma edes kesähiki kuivua, kun ollaankin jo
syyskuussa suuntaamassa klubikeikoille. Samaan aikaan he treenaavat myös uutta materiaalia keikoille, eli aktiviteettia todellakin riittää. Loppuun saimme teille vielä jaettavaksi kullan arvoisen festarivinkin; "Jalat lämpimänä ja pää kylmänä, niin hyvä tulee!"

Kaiken kaikkiaan Nummirock yllätti tämän pienen äidin hyvin positiivisesti, ja sydäntä lämmitti varsinkin se, että sain kuulla myös hieman vanhaa punkkiakin! Se piristi kaiken muun välissä
kivasti. Kiitokset siitä menee High School Dropoutsin pojille.

Kiitämme ja kuittaamme, ja muistakaahan myös osallistua Tammerfestien lippuarvontaan blogissamme.

Mukavan sateista loppuviikkoa!

Voita liput Tammerfesteille!

Selvisimme hienosti Jassen kanssa Nummirockista, ja nyt mielessä siintääkin jo
Mansen oma helmi, Tammerfest. Tammerfest on kaupunkifestivaali ja se järjestetään
19-22.7, useana päivänä paljon hienoja esiintyjiä.
Nyt meillä on kunnia arpoa yhdessä Tammerfestin kanssa teille lukijoille
liput Tammerfesteille keskiviikoksi 19.7.2017! Tapahtumaa on tuolloin niin Ratinanniemessä,
Laikun lavalla, kuin Keskustorillakin. Lisäksi illalla on klubeilla vielä ohjelmaa. Keskiviikkona esiintyvät mm. Erin, Juha Tapio, Anna Puu, Tuure Kilpeläinen ja Lauri Tähkä.

Yksi onnekas teistä siis voittaa itselleen 2kpl lippuja keskiviikolle, joten kaveri kainaloon ja
menoksi. Kannattaa myös vinkata kavereille tästä skabasta, niin voittomahdollisuus on
luonnollisesti hieman suurempi. Lippujen arvo on noin 100€.
Liput noudetaan Tammerfesteiltä kutsuvieraslippuluukulta.

Miten osallistut?

Kommentoi tähän postaukseen, ketä menisit katsomaan Tammerfesteille ja muista
jättää myös sähköpostiosoitteesi, niin tavoitamme voittajan. 
Arvontaan voitte osallistua 9.7.2017 saakka.

Onnea skabaan! Meidätkin löytänette mukana menosta jälleen hieman raportointia harrastamasta, joten saa tulla vetäisemään hihasta. Lisää infoa Tammerfesteistä löydätte TÄÄLTÄ.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Lastenhuoneessa karkulaisia ja vessassa suojelee karhu

Keväällä saimme ihanalta Muumurulta kaksi ihanaa julistetta, ja aikansa ne etsivät meillä
sopivaa paikkaa. Vihdoin ne ovat löytäneet juuri passelit paikat! Muumuruhan on kahden suunnittelijan pieni perheyritys ja he ovat erikoistuneet juurikin näihin paperituotteisiin.
"Karkulaiset" juliste sopii mainiosti tyttäremme huoneen oveen. Oven toisella puolella on myös Muumurun perhekalenteri eteisen seinässä, joten ne mätsäävät kivasti lastenhuoneen ulkopuolella keskenään. Keltainen väritys tuo myös piristystä muuten melko seesteiseen lastenhuoneeseen.
Tämän julisteen nähtyään jopa Jasse sanoi, että se sai aikaan kuulemma melkein jopa
herkistymistä. Aikuisessa miehessä! Niin suloinen tuo juliste on pienine karkulaisineen.
Juliste on M-kokoinen, eli 30cm x 40cm.

Mutta kukas sinne meidän kylppäriin nyt sitten oikein muuttikaan? No Herra Karhupa tietenkin. Tarkemmin julisteen nimi on "Bear whit me" ja se on S-kokoinen, eli 21 cm x 29,7cm.

Tämän julisteen nähtyäni tiesin välittömästi, että se olisi aivan meidän näköisemme, ja että se
täytyisi saada jonnekin näkyville. Kylppärissämme oli entisten asukkaiden jäljiltä ruma jälki
seinässä, ja olimme kaavailleet jotain taulua sitä peittämään. Tadaa, päätimme kehystää julisteen
ja nyt se on mielestämme täydellinen. Hieman piristystä, ja turvaa, vessan käyttäjille. Hih.

Mitäs sanotte, voiko villieläimen sulkea vessaan? Ja saako lastenhuoneesta karata kaverin kanssa?

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Baby Showerit! + Alekoodi

Pidimme ystävälleni, joka on myös serkkuni, Baby Showerit viime perjantaina. Tarkoituksena oli järjestää yhdessä hänen ystäviensä kanssa juhlat täysin yllätyksenä, mutta hän on melkoinen vihikoira. Täysin emme onnistuneet yllättämään, mutta juhlat itsessään ovatkin tietysti se pääasia. Äitikin vaikutti olevan iloinen ja otettu juhlista, ja se oli meille kaikille tärkeintä!
Teemaväriksi valitsimme yhdessä mintun, ja Confetti tarjosi meille paljon suloisia koristeita juhliin. Koristeiden toimitus oli nopeaa ja koristeet laadukkaita.

Voin suositella lämpimästi katsastamaan heidän tarjontansa, mikäli olet suunnittelemassa juhlia.
Esimerkiksi nämä kuvien ihastuttavat mintun väriset pom pomsit löydätte TÄÄLTÄ.
Alkuun tarjosimme alkoholitonta kuohuviinia ja nautiskelimme erilaisista herkuista, joita olimme
kaikki tuoneet. Tarjolla oli mm. todella hyvää minttujuustokakkua ja ihanan tuoreita kirsikoita.
Herkuttelun jälkeen siirryimme ohjelmien pariin. 

Ohjelmistossa oli:
 
* Äidin täytyi nostaa kulhosta satunnaisia kirjaimia, ja muodostaa niistä tulevalle lapselle nimi. Nimestä tuli öh, mielenkiintoinen, mutta persoonallinen toki!

* Tietovisa, jossa käsiteltiin mm. eläinten raskauksia. Voittaja sai vesipyssyn!

* Äidin mahan ympäryksen arviointia ja mittaamista. Voittaja sai hiekkalapion!

* Vaipan heitto. Äiti heitti vaipan kuin morsiuskimpun, kiinni saaja saa seuraavaksi vauvan.
Luonnollisesti katsahdimme myös suloisia lahjoja läpi. Tuleva triplamama sai paljon kaikkea hyödyllistä ja söpöä. Itse kokosin hänelle korin, jonne laitoin mukaan mm: "äidin voimapillereitä" (eli purkillisen erilaisia salmiakkeja), suklaata, bodyn, sukat, liivinsuojia, minigrip-pusseja, kuolaliinan, vauvaoppaan, Kaksplussan, ja By Pinjan silikonikorun.
Tuon By Pinjan silikonikorun tahdoin antaa muun muassa siksi, että oli aika päivittää lapsuuden
"ystävyyskorut" aikuisempaan makuun. Olemme molemmat äitejä, joten mikä olisikaan ollut parempi vaihtoehto, kuin molemmille tuollaiset samanlaiset korut! Väriksi meille valitsin Neutralsin.

Näissä koruissahan on ideana se, että esimerkiksi imetyksen ajaksi saa vauva käsilleen muuta tehtävää, kuin äidin nipistelyn. Korut sopivat myös pureskeltaviksi, kun hampaat ovat tuloillaan.
Meillä onkin jo pikkuneiti pureskellut koruani varsin ahkerasti. Tietysti korut ovat muutenkin persoonallisia ja kauniita, ja sopivat mielestäni ihan mihin tilaisuuteen vain. Arkeen ja juhlaan!

Nyt teillä lukijoillakin on mahdollisuus hankkia itselleen, tai lahjaksi By Pinjan ihania koruja! 

Pinja tarjoaa teille verkkokaupan ostoksista -10% alennuksen koodilla: BABYSHOWER
Alennus on voimassa ti 20.6.2017 - pe 23.6.2017 saakka. Ostoksille pääsette TÄSTÄ.



Kiitos kaikille, saatiiin kivat juhlat aikaiseksi!


* Koristeet ja korut saatu yhteistyössä.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Kiviniityn kotieläinpuistossa

Tänään käytiin Sastamalassa Kiviniityn kotieläinpuistossa. Kohdalle sattui ihanan aurinkoinen 
päivä, ja katseltavaa riitti paljon. Parasta paikassa oli tietysti puput ja lampaat. Kotieläinpuistossa olisi viihtynyt vaikka koko päivän. Sieltä löytyi kahvila ja lukuisia grillauspaikkoja. Isommille 
olisi olllut myös esimerkiksi pomppulinnoja, poniratsastusta ja sähköautoja. Kaikille jotain!




Ihana, aurinkoinen päivä. Huomenna lähdetäänkin vähän pidemmälle reissulle ja arvatkaas onko mitään vielä pakattuna? No eipä tietenkään. Joten joskos tästä viimein pakkaamaan..

Kivaa alkanutta viikkoa!

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Grilli kuumana! Sis. marinadireseptin

Kesä rullaa jälleen mukavan paahteisena sateiden jälkeen ja pääsimme tastailemaan uutta
grilliämme. Meillä oli entisessä asunnossamme jo niin huonokuntoinen grilli, että heitimme sen muutossa pois. Tänne uudelle asunnolle oli vanhat asukkaat jättäneet meille pienen pallogrillin,
ja sillä menimme viime kesän, koska emme ehtineet laittaa piha-alueita muutenkaan vielä silloin kuntoon. Uuden grillin myötä mahdollisuudet kesäkokkailuun ovat nyt kivan hulppeat.
Tänä kesänä meillä on vihdoin luvassa heinäkuussa tuparitkin, vuoden asumisen jälkeen, heh. Mutta parempi nyt, kuin ei milloinkaan! Siksi onkin huippua, että meillä on laadukas grilli, jolla grillata vieraille kauniissa kesäillassa. Täytyy toivoa, että mahdollisimmman moni pääsisi paikalle.
Grillikauppa.comista löysimme tämän kätevän Mustang Dallas-paketin, johon kuuluu kolmen polttimen kaasugrilli, sivukeitin ja vielä grillaajan tarvikesettikin. Elämme näin kesällä hyvin
kiireistä aikaa ja kalenterit huutavat punaisena, joten tahdoimme ehdottomasti säästää aikaa,
ja valita meidän takapihallemme kokonaisen grillauspaketin.

Grillasimme mm. maissia, sieniä, kasviksia, kanaa ja makkaraa. Jasse on kehitellyt kanoille oman "salaisen" marinadin grillaukseen, ja paljasti nyt ohjeen teillekin. Vuhuu!

1 rkl öljyä
  3 rkl valkoviinietikkaa
 3 rkl soijakastiketta
3 rkl appelsiinimehua
 1 rkl sinappia
 3-5 tippaa Poppamiehen Ahjoa
 Kourallinen ruohosipulia

Lapsiperheenä arvostamme grilleissä erityisesti nopeutta. Kuuma kesäpäivä ja nälkäinen, kiukkuinen taapero on huono yhdistelmä hitaan grillin kanssa. Tämä Mustangin grillimme yllätti positiiivisesti juurikin muun muassa nopeudellaan. Syömään päästiin todella nopeasti.

On myös kätevää, että grillissä on ovellinen kaappi, jossa voi säilyttää kaiken tarpeellisen grillausvälineistön. Meillä on suunnitteilla pientä kesäkeittiön tapaista, mutta ainakin toistaiseksi tällainen säilytystila grillissä on todella tarpeellinen. Toistaiseksi myös nuo ovet saaneet olla taaperoltamme rauhassa, vaikka muuten hän availeekin aivan kaikki kaapit sisällä!
Vähän etukäteen asiaa jännitin, mutta ilmeisesti ne saavat olla nyt sitten rauhassa. Huhh.

Kesällä maistuvimmat kesäjuomat on mielestäni helpointa valmistaa ihan itse. Kannuun vain vettä ja mieluisia hedelmiä, taikka marjoja ja kasa jäitä. Jossain oli myös vinkki kesäjuhliin, että tällaiset kannut voi asettaa pöytiin myös kukkamaljakoiden sijaan. Täytyy kyllä laittaa testiin!
Tuossa grillissämme on myös tosiaan sivukeitinkin, kuinka kätevää! Ei tarvitse erikseen mennä keittelemään mitään sisälle, ja myös erilaiset jälkiruoat, kuten letut, syntyvät näppärästi ulkosalla. Suomen kesä on niin himskatin lyhyt, että miksi tuhlata sitä sisällä? Lettujen paistosta saa
mukavasti vaikkapa pienen ohjelmanumeronkin pystyyn juhlissa.

Me herkuttelimme lopuksi mm. legendaarisilla suklaabanaaneilla, jotka lienevätkin kaikille helpot ja tutut jälkkärit. Pikkutytsylle toki riitti ihan pelkkä banaani ilman suklaatakin. Ja tietysti myös hurja määrä kesän ykköshedelmää, vesimelonia, kruunasi aterian päätöksen.

Kyllä kuulkaas tää grillaus vaan tekee kesästä kesän!


* Yhteistyössä Grillikauppa.com

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Terkut mummulasta


♥ On paljon kukkia poimittavaksi mummun kanssa ja kissa, sekä koira rapsutettavaksi.

♥ On syöty hurjasti mansikoita ja mustikoita, potkittu palloa isoisoisänkin kanssa!

♥On maalattu ja maisteltu kiviä, bongailtu taivaalta hassuja pilvä.

♥ On juhlittu äidin syntymäpäivää, rypyistä huolimatta, vailla huolen häivää.

♥ On keinuttu ja kiipeilty, on naurettu kummisedän kanssa, on irvistelty myös paapankin pajassa.

♥ Lätäköitä riittää, siitä pikkuneiti kumppareissaan kovasti kiittää!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Äiti hevikansan keskelle? Jaa parhaat Nummirock-, ja festarivinkkisi!

Näin syntyperäisenä kauhajokisena ehkä hitusen jopa hävettää myöntää, että en ole koskaan ollut kaupunkimme kesähelmessä, Nummirockissa. Kaikki muut festarit onkin melkein tullut koluttua Suomessa. Vanhempieni luota näille ks. festareille on naurettavan lyhyt matka,
vain noin 10km, mutta silti en ole koskaan ollut siellä sisällä.
Nyt olemmekin Jassen kanssa menossa Nummeen mediahommiin parina päivänä, ja raportoimme sitten sieltä teillekin! Pikkuinen mamma marssii hevikansan keskelle! Onneksi lapsi pääsee lähelle hoitoon, niin ei tarvitse niin hirveästi stressailla. Olisiko mielessänne jotain, mitä tahtoisitte erityisesti kysyä joltain Nummirockissa esiintyvältä artistilta? Artistit voitte tarkistella TÄÄLTÄ. Mieltänne askarruttavia kysymyksiä voi heittää kommentilla tähän postaukseen.

Entäpä mikä ihme on tämä Nummirock? Festari sijaitsee Kauhajoen Nummijärvellä ja on hyvin Rock-, ja metallihenkinen. Nummircok-nimellä festaria on kutsuttu jo vuodesta 1987, ja 1990-luvulla se saavuttikin asemansa yhtenä Suomen suurimmista festareista, aikamoista! Ja meikä ei ole ollut paikalla, damn. Festivaali järjestetään 21-24.6 ja pääsylippuun sisältyy teltta-, ja autopaikka.

Tänä vuonna esiintymässä on mm. ruotsalainen Raised Fist ja suomalaisista mainittakoon esimerkiksi Mokoma ja Nicole. Nicolea olenkin ollut kuvaamassa jo silloin, kun opiskelin vasta valokuvaajaksi. Tässä postauksessa onkin noita opiskeluaikojen räpsyjä, hah.
Kuten ehkä monet tietävätkin, olen ug-räpin ja ysäriräpin ystävä henkeen ja vereen, mutta silti voin myöntää, että odotan festivaalin ohjelmistoa suurella mielenkiinnolla. Tulossa on erilainen juhannus!

Sormet jo hieman syyhyävät päästä tarkistelemaan varastostamme löytyvää telttaa! Ellei sitten päädytä johonkin muuhun yöpymistapaan. Mutta viimeksi oltiin telttailemassa liftausreissulla, ja siitähän alkaa olla jo kolmisen vuotta. Aika siis olisi hytistä teltassa ja kuunnella hyttysten ininää?

Nyt kaipailisinkin teiltä vinkkejä Nummirockiin. Onko jotain erityistä, mitä mielestänne 
on hyvä ottaa huomioon? Tai onko teillä kenties jotain muita hyviä festaristooreja muistissa, avaudu - ole hyvä! Sen verran on tullut festareilla möngittyä, että perusjutut on hanskassa, mutta ainahan voi oppia jotain uutta. Varsinkin, kun on kyseessä itselle aivan uusi festarikokemus. Voin sitten laatia näistä erikseen vielä jonkinlaisen festarivinkki-postauksen myöhemmin!

Mihinkäs festareille te olette oikein menossa? Me olemme menossa mediahommiin vielä ainakin Tammerfesteille, ja sinne onkin tulossa myös lippuskabaa täällä blogissa, joten pysykää kuulolla!
- Jane