Kaksplus.fi

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Arjen kiireys näkyy kodistamme

Uutta arkeamme on nyt takana parisen viikkoa. Tai oikeastaan se on ollut sellaista jo tammikuusta lähtien, mutta helmikuussa minäkin aloitin uuden työni. Arki on todella kiireistä,
nyt tiedän mitä ne kuuluisat ruuhkavuodet oikein ovat.

Päivät ovat vähän sellaista vuoristorataa, yleensä huonoa päivää seuraa superkiva päivä. Tylsää ei ainakaan ehdi tulla! Työpäiväni ovat melko erilaisia keskenään, joten mielenkiinto pysyy yllä loistavasti. Ainoastaan aikataulutukset tuovat arjen pyörittämiseen pientä stressiä, kun toisinaan täytyy  ottaa juoksuaskelia, että varmasti ehdimme tytön kanssa päiväkodista bussiin, joka vie kotiin. Jos myöhästyisimme, saisimme odotella seuraavaa sopivaa bussia jopa tunnin ajan. Mutta toistaiseksi emme ole onneksi myöhästelleet lainkaan. Toivotaan, että hyvä onni jatkuu! Täytyy olla tehokas.

Arjen kiireys näkyy todellakin kotonamme. Ne päivät, kun mies tekee 16h päiviä, ja mekin olemme tytön kanssa vasta seitsemän aikoihin illalla kotona.. Ne päivät näkyvät kasaantuneina tiskeinä, vilpoisena asuntona ja pyykkivuorina. Mutta onneksi on myös viikkoja, kun mies ja tyttö ovat vapaalla ja ehtivät vähän pitää kodistamme parempaa huolta. Ja toki itsekin viikonloppuisin pystyn panostamaan enemmän. Kun herää kello 5 aamulla ja on kotona seitsemän jälkeen illalla, sitä kummasti on niin väsynyt, että ensimmäisenä ei tee mieli tarttua moppiin! Hyvä kun saa tiskit koneeseen ja ruuan valmistettua. Olen todella kiitollinen siitä, että tytön ei tarvitse mennä hoitoon jokaisena viikonpäivänä, eikä joka viikko. Jos tämä tuntuu minustakin hektiseltä, miltä se mahtaakaan tuntua tyttärestämme? Onneksi hoidossa on kaikki mennyt hyvin ja minäkin pidän työstäni. Ei kai kukaan tällaiseen rumbaan lähtisikään, ellei pitäisi työstään oikeasti. Toki joskus on taloudellisiakin pakkoja. Me pärjäisimme kyllä, vaikka olisin tytön kanssa kotonakin. Mutta hän selvästi kaipaa leikkikavereita, ja no, äitikin kaipaa kyllä vuosien tauon jälkeen enemmän aikuisia ympärilleen. Rakastan suunnitella uusia projekteja ja niitä pääsenkin kivasti myös toteuttamaan.
Tänä viikonloppuna ihanat ystäväni yllättivät kiireisen äidin ja ilmeistyivät oven taakse. Veivät
ulos nauttimaan ja pitämään hauskaa. Ihanaa omistaa tuollaisia ystäviä, kiitos! Oli mukava viikonloppu. Oli ihana unohtaa hetkeksi kaikki kiire ja nähdä pitkästä aikaa vanhoja ystäviä. Liian harvoin ehtii heitä tavata. Kaikilla on niin kiireistä! Täytyy yrittää kyllä nähdä nyt vähän useammin. Pakko.

Nyt kuitenkin ajatukset ovat jälleen jo huomisessa ja väsäilen päässäni TO DO -listaa kovasti. Pyykkikone pyörii, takassa on tuli ja tiskikonekin pyörii. Imuri odottaa kesyttäjäänsä. On aika valmistautua viikon suorituksiin ja hoitaa kotikin valmiiksi tulevan viikon koitoksiin. Myös jääkaappi on aika täyttää eväistä, välipaloista ja väsyneiden iltojen iltapaloista.

Tätä on arki. Tätä on elämä. Tässä ja nyt.


Ps. Kuvan pussilakanat ovat Taloon.comista, josta löytyy runsaasti valikoimaa kaikenlaisiin kodin tarpeisiin. Pussilakanoita voit kurkkailla enemmän suoraan TÄSTÄ. Me rakastuttiin mörköihin!

lauantai 10. helmikuuta 2018

Fitnessmittari saa laiskemmankin äidin pyllyn ylös

* Yhteistyössä Polar

Sain muutama viikko sitten yhteistyön merkeissä Polar A370-fitnessmittarin ja olenkin pitänyt sitä nyt jatkuvasti ranteessani, myös öisin. Mittarista löytyy paljon eri ominaisuuksia, ja lisäksi niitä on ladattavissa lisääkin netistä. Käyttöönotto oli mielestäni helppoa. Mittaria, taikka no ranneketta, ladattiin aluksi usb-laturilla. Latauksen voi suorittaa myös ihan vaan tietokoneeseenkin kytkemällä. Samalla pystyy tehdä itselleen tilin Polarin sivuille, ja sinne saa syötettyä oman pituutensa ja painonsa, aktiviisuustasonsa ym. Sinne myös jatkossa tallentuu tietoja mittarista, esimerkiksi paljonko olet liikkunut minäkin päivänä, eli toimii kätevästi myös eräänlaisena kalenterina itselle.

Mittarista voi valita erilaisia harjoituksia; esimerkiksi jos olet juoksemassa, valitset tietysti juoksun. Mutta vaihtoehtoja on lukuisia, myös muun muassa ryhmäliikunnat ja "muu ulkoilu" on hienosti huomioitu laitteessa. Muuna ulkoiluna voisi pitää varmaankin esimerkiksi lapsen kanssa touhuamista ja lumitöitä. Kun olet tehnyt harjoituksen, laite antaa sinulle palautteen treenistäsi. Se kertoo luonnollisesti kulutetut kalorit, mutta myös paljonko oli rasvanpoltto prosentuaalisesti treenistä. Näinä parina päivänä, kun olen testannut, on esimerkiksi tanssi polttanut peräti 90% rasvaa laitteen mukaan ja hölkkälenkki puolestaan pyöri siinä 55% paikkeilla. Oppii kivasti omista liikkumisistaan, ja mikä olisi itselle se ehkä kaikkein paras liikuntamuoto. Varsinkin, kun en voi rehellisesti sanoa, että olisin koskaan ollut mikään hirveä urheiluhullu. Sanoisinkin, että tämä fitnessmittari saa tällaisen laiskemmankin mutsin pyllyn ylös ja motivoi ottamaan lisää askelia arjessa. Tosi hyvä tsemppari.
Toki yllätyin siitä, että päivässä askeleeni helposti ylittävät kotimutsinakin sen "maagisen" 10 000 askelta. Tai jotenkin minulla ainakin on sellainen käsitys, että tuota kymppiä pidetään sellaisena määränä, mikä vähintään olisi askeleita päivittäin kaikkien ihmisten saada täyteen. Tiedä sitten. Olin kuitenkin ajatellut, että askelia tulisi paljon vähemmän. Jännä nähdä, miten paljon vaihteluita tulee, kun on töissä ja kun on kotona. Töissä askeleita on kertynyt jopa 17 000 ainakin ensimmäisellä viikolla. Muutaman viikon kuluttua ehkä sitten tietää jo tarkemmin oman päivittäisen liikkumisensa määrän. Nyt kaikki on vielä niin uutta tässä meidän uudessa arjessa. Oppimista riittää.

Kaikkein mielenkiintoisimpana ominaisuutena pidän kuitenkin aivan ehdottomasti unitoimintoa. Mittari mittaa mm. yölläkin sykkeesi, laskee paljonko saat unta ja paljonko tästä on niin sanottua yhtenäistä unta. Aamulla saat sitten lukea rannekkeesta palautteen yöstäsi. Itselläni palautteissa on ollut esimerkiksi, että tarpeeksi unta, mutta vähän heikon laatuista. Tämä on johtunut siitä, että heräilin melko monesti yöllä. Mutta viime yön jälkeen palaute oli jo hieman parempaa, koska ymmärsin mennä ajoissa nukkumaan ja en heräillytkään juuri ollenkaan. Todella mielenkiintoista seurattavaa. Varsinkin äitinä, kun ei ole pariin vuoteen nukkunut ihan hirveästi. Ja no, en kyllä vieläkään aina. Ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua saan nukkua kokonaisen yön? Heh. Olin aluksi hieman skeptinen, että miten laite voisi muka tunnistaa, että milloin olen unessa ja milloin en. Mutta piru vie, se todella oli palautteen mukaan huomannut, milloin nukahdin ja milloin heräsin. Ilman, että mitään erikseen laitteeseen näpyttelin. Suorastaan kreisiä. Ja niin mahtavaa.
Olen myös täysin rehellinen tämän hehkutukseni kanssa, koska laite on todella ylittänyt odotukseni. Suuresti.
Toinen mielenkiintoinen toiminto on tietysti sykkeen mittaaminen.  Laitteella pystyt seuraamaan koko päivän sykettäsi, aamusta aamuun. Itselläni on ollut käytössä jopa lääkkeitä joskus liian nopeaan sykkeeseeni. Minusta onkin vitsailtu, että olen todellinen elohopea-nainen, kun sykekin hipoo jatkuvasti pilviä. Ei ihme, että olen niin sellainen.. No melkeinpä "ADHD tapaus", vaikka en oikeasti tätä sairastakaan. Raskauden ajaksi lopetin sydänlääkitykseni ja sitten se jäi kokonaan. Ne kun olivat sellaisia "tarvittaessa" otettavia pillereitä. Voitte siis varmaan uskoa, miten mielenkiintoista minusta on seurata sykettäni! Pahimpina aikoina leposykkeeni on joskus nimittäin huidellut noin 140, mutta nyt näyttäisi siltä, että syke pysyy levossa mukavasti alle satasen. Hienoa, ja helpottavaa. Toivottavasti myös jatkossa lukemat hyppivät korkealla vain silloin, kun rasitun.

Odotin hieman kauhullakin, että miten jykevä ja suuri, painava möhkäle tuo fitnessmittari mahtaa olla. Itselläni on myös todella kapea ranne, ja joudun yleensä käydä lyhentämässä monia sellaisia arvokkaampia kellojakin liikkeissä, jos niissä on sellainen ns. oikea ketju. Pohdin, miten mahtaa käydä tämän kanssa, joudunko kikkailemaan, että se pysyy ranteessani. Mutta kun avasin paketin, yllätyin iloisesti. Laite on siro ja kaunis, säätömahdollisuutta on myös paljon. Edes minun ei tarvinnut säätää sitä ranteeseeni kaikkein tiukimmalle. Mahtavaa! Laite on myös niin kaunis ja huomaamaton, että voin huoletta pitää sitä ranteessani myös töissä, joten saan koko päivän liikkumiset tallennettua. Käsiäkään pestessä ei tarvitse liikoja pelätä ja varoa mittaria, sillä se on vedenpitävä. Värivaihtoehtoina ovat valkoinen ja musta, ja koot S ja M. Saat myös yhdistettyä siihen puhelimesi, joten lenkilläkin voit saada tiedot saapuneista viesteistä suoraan ranteeseesi. Tällöin voit jättää periaatteessa vaikka kotiin huoletta puhelimesi juoksemisen ajaksi. Kätevää.

Aion ehdottomasti käyttää ranneketta myös jatkossa. Ainoa pieni miinus ehkä siitä, että luonnollisesti laitetta joutuu välillä lataamaan, ja siksi täytyy pohtia sopiva väli, kun sen tekee, koska silloin jää askeleita pimentoon hetkeksi. Muuten todella tyylikäs ja monipuolinen fitnessmittari. Jes!


Löytyykö teiltä millaisia mittareita?


torstai 1. helmikuuta 2018

Vielä pari päivää

Vielä pari päivää aikaa ns. lomailla. Vaikka voiko koskaan oikeastaan sanoa, että äiti olisi lomalla? Vähintään metatyötä riittää. Se onkin yhä suuri mysteeri, että miksi kaikki metatyö jää aina äidin kannettavaksi? En oikein muista hirveästi tilanteita, jolloin meillä tytön isä olisi pohtinut lapselle seuraavan päivän vaatteita valmiiksi. Pessyt vielä yhdet sukkikset illalla aamuksi valmiiksi (eilen)j a miettinyt vielä, ehtisikö jossain välissä nopeasti leikata tytön kynnet ennen aamua (en ehtinyt). Ja ne kumpparit, muistettiinko nimetä ne ja pakata valmiiksi kassiin, jos vaikka kurakelit pääseekin yllättämään..

No, mutta tänään voisin kuitenkin väittää olevani klo 14 saakka lomalla. Silloin haen typykän päiväkodista. Mutta sitä ennen olen täälä viihtyisässä (ja edullisessa) kahvilassa Tampereen sydämessä ja litkin herkullista lattea. Piti oikein lähettää Jassellekin viesti, että voiko elämä olla tällaistakin? Taustalla soi Jazz, kirjoitan blogia ja istun kauluspaidassa nauttimassa lattea. Aika täydellistä. Toki tästäkin varmaan katoaisi pian jännitys ja ihanuus.

Mutta nyt kun on ollut parisen vuotta hieman mustikkatahraisissa ja ehkä hieman räkääkin sisältävissä vaatteissa hätänuttara päässä, miehen pitkätkalsarit jalassa kotosalla, niin kyllä kuulkas on melkoisen ihanaa vaihtelua tällainen. Kun mies tekee kolmivuorotyötä ja tukiverkot asuvat satojen kilometrien päässä, on melkoista lomaa tällainen. Vaikka toki tuntuu ehkä hieman pahalta sanoa, että on kivaa, kun lapsi on päiväkodissa. Olo on kuin rikollisella. Ihan kuin olisin tässä tekemässä jotain laitonta suorastaan. Vaikka hyvähän se vain on, että lapsi ehtii rauhassa sopeutua päiväkotiin. Jatkossa en toki tule lattea litkimään ja lorvimaan, vaan maanantaina alkaa oikeasti työt. Työssäni tulee olemaan paljon vastuuta ja todella monipuolisia työtehtäviä. Hieman hirvittää, ja mahan pohjassa kutkuttaa. Mutta haasteet ovat hyväksi ja toivon todella menestyväni työssä. Se vaikuttaa niin "mun jutulta". Toivottavasti on sitä myös käytännössä. Toivossa on ainakin hyvä elää.  Totesi lapamato.
Napanuora vain täytyisi katkaista vielä pikkusmuiduun. Tai ainakin vähän löysätä sitä. Mutta onneksi ollaan nyt totuteltu tässä jo jonkin aikaa ajatukseen ja mimmi tuntuu nauttivan päiväkodista. Sielä kun on paljon leikkikavereita, joita meillä ei ole aikaisemmin juurikaan ollut, kun ystävillämme ei ole vielä hirveästi lapsia. Omasta vakikaveriporukastani olin ensimmäinen, joka sai lapsen. Mutta onneksi tässä on tutustunut moniin muihinkin äiteihin ja myös rakas serkkuni aka. yksi parhaista ystävistäni, omaa jo peräti kolmekin lasta. Valitettavasti vain emme asuu enää samassa kaupungissa. Tyttömme on aina rakastanut leikkikavereita ja tullut sosiaalisuudessaan vanhempiinsa, joten on ihanaa, että nyt hänellä  on kavereita. Niitä hän selvästi on alkanut kaipaamaan yhä enemmän ja enemmän leikkeihinsä.

Varsinkin puheliaisuudessaan hän on tullut 100% minuun, joten hienoa, että nyt on paljon jengiä jolle lörpötellä. Olen kuulemma ollut ihan pienestä pitäen niin kova höpöttämään, että jo kaupan ovella kassatädit ovat tunnistaneet, että jahas, Janette tuli käymään kaupassa. Eh, hei vaan heii. Ja kuten lähipiiri tietääkin, olen yhä samanlainen hölösuu. Tuskastun, jos en saa höpöttää. Minulla on myös suunnattoman paha vika puhua päälle ja olen huono malttamaan odottamaan omaa puheenvuoroa. Asiaa minulla riittää ja mielipiteitä, ja oletan niiden kiinnostavan muitakin. Hehe. Ei varmaan ihme, että olen tehnyt myös aika paljon juontajankin töitä? Niin tietovisojen, kuin festareidenkine merkeissä. Uskon, että pikkumuikkelista tulee hyvin samanlainen myös isompana. Mitenköhän Jasse jaksaa kuunnella meidän hyviä juttuja? No, onneksi koko perheellä riittää paljon myös huumorintajua.

Tästä tulikin nyt todellin hyppelyhiiri-postaus. Asiat pomppii kuin trampoliini, mutta ehkä ihan kivaa vaihtelua tällainen postaus? Eipä ole pitkään aikaan tullut näin vuodatettua kaikkea hömppää teille. Onko tällaiset postaukset Hot or Not? Tämä postaus varmaan kuvaa täydellisesti tätä olotilaani ja fiilistäni.

Onnellinen, mutta perhosia vatsassa.

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Linssibolognaise, vaihtelua ainaiseen jauhelihaan

Emme varmaan ole ainoa perhe, jossa toisinaan kyllästytään ainaiseen jauhelihaan. Onhan se toki helppo ruoka-aine, mutta ei pidemmän päälle kovin terveellinen ja helposti siihen kyllästyy. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että lapsemme ei ole nirso ruuan suhteen. Hän syö valkosipulia kanssani enemmän, kuin jopa isänsä. Me perheen naiset ajattelemme valkosipulin kohdalla "more is more". Lapsi myös jakaa esimerkiksi rakkauteni sitrushedelmiä kohtaan, sitruunaa voi täten syödä ihan sellaisenaan, pala palalta. NAMNAM. Meidän perheessä ainoa nirso on välillä perheen isä.

No, mutta asiaan. Koska meillä tosiaan syödään vähän kaikkea laidasta laitaan, uskalsin kokeilla linssibolognaisea perinteisen sijaan. Valmistus oli naurettavan nopeaa ja lopputuloskin herkullinen! En toki oikein usko,että löytyy pastaruokaa, josta lapsemme kieltäytyisi, joten ei ollut yllätys, että tämäkin ruoka hyväksyttiin. Uskon, että monissa muissakin perheissä tämä ruoka uppoaa hyvin. Monestihan lapset saattaavat jopa yllättää, eikä pidä heti ajatella, että: "Tuskin hän tuota syö".

Tarvitset:
Täysjyväpastaa

Linssejä n. 1-2dl raakana
Valkosipulia maun mukaan
Sipulia 1kpl
Öljyä
Tomaattipyreetä 1tlk
Basilikaa maun mukaan
Suolaa
Mustapippuria
Paprikajauhetta
 
+ halutessasi ruokakermaa ja chiliä

Kuullota sipulit öljyssä, lisää tomaattipyree ja basilikaa, sekä muut mausteet. Huuhtele linssit ja lisää seokseen. Anna kypsyä kannen alla n. 5-10minuuttia, tai kunnes linssit ovat pureskeltavan kypsiä. Keitä spagetti ja annostele lautaselle kastikkeen kanssa. Ripottele hieman basilikaa päälle ja halutessasi myös hitusen fetaa. Meillä ei sattunut olemaan basilikaa, joten kaivoin pakkasesta hieman persiljaa, ja sekin jokseenkin sopi silti hyvin tuohon.

Nauti ja ota kiitokset vastaan perheeltäsi!

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Aika muuttaa lapsen päivärytmiä

Vielä viikko, pari sitten meillä oli rytmit aivan päälaellaan. Kaukana olivat silloin ne ajat, kun lapsi meni klo 19 nukkumaan ja heräsi ennen klo 7 aamulla. Jos lapsi olisi saanut päättää, olisi hän herännyt vasta klo 11, ja mennyt nukkumaan keskiyöllä. Kun sitten ajatus päiväkodista tuli todelliseksi, täytyi tosissaan alkaa muuttamaan rytmiä. Aikaisemmin tuntui, että mikään ei saa väsymään tuota lasta. Mutta nyt, luojan kiitos, asiat ovat jälleen järjestyksessä. IHANAA.

Ja nyt, jos koskaan, aion pitää aikatauluista kiinni kynsin ja hampain. Kun tyttö oli pienempi, saattoi jotkut hieman ihmetellä "armeijatyylistä" kellottamistani aikataulujen, päivärytmin suhteen. Erään toisen äidin kanssa keskustellessani kävi ilmi, että hänkin oli saanut ihmettelyjä osakseen. Ihmeteltiin, että miksi kotiäidit pyörittävät aikatauluja, jotka menevät yksiin päiväkotilasten kanssa. No, ehkä siksi, että silloin homma todellakin TOIMI. Noustiin aina samaan aikaan ja syötiin, sekä ulkoiltiin samaan aikaan. Tärkein kaikista, että mentiin myös nukkumaan aina samaan aikaan. Jotenkin nuo hämmästelyt saivat löysäämään aikataulutusta, kunnes se meni sitten jo ihan vinksin vonksin ja mimmi olisi vaan halunnut valvoa aamusta aamuun. Tilanne oli aika kaoottinen. Onneksi meidän "syyskuisten" mammaryhmästä sai facebookissa vertaistukea, sillä löytyi muutama muukin lapsi, joiden rytmit olivat heittäneet katalasti häränpyllyä. Mielenkiintoinen sanonta muuten? Mistä lie peräisin.

Mutta tänään meillä ei ole kiire yhtään mihinkään. Koko päivä näyttää tyhjältä tyhjyyden perään. Mutta koska huomenna on päiväkotipäivä, nousin ylös klo 05, samaan aikaan, kuin Jasse herätessään aamuvuoroon. Klo 06 typykkä alkoi heräillä (itse, hallelujah!) päivään mukaan. 06.16 olimme jo suorittaneet aamupesut, olimme molemmat päivävaatteissa ja nauttimassa aamupalaa.
Täydellistä. Huomenna meidän täytyy olla bussipysäkillä klo 06.57, joten tällainen rytmi on todella tarpeen. Hieman toki jännittää, että miten tulen jaksamaan töissä, kun joudun heräämään jo näin aikaisin, vaikka työt alkavat vasta melkein neljän tunnin kuluttua heräämisestä, ja kotona tulen olemaan vasta myöhään illalla. Mutta eiköhän siihen totu, eikä onneksi aivan klo 5 tarvitse silti vielä kömpiä ylös sängystä, kunhan alan edes availla silmiäni ja pohtia aamukahvin keittoa.Täytyy mennä itsekin ajoissa nukkumaan, eikä roikkua puhelimella tunti tolkulla vielä peiton alla. Pää tyynyyn äiti! Vahtisipa joku meidän vanhempienkin nukkumisia.
Pidän tärkeänä rauhoittaa näinkin aikaiset herätykset lapselle. Kuka tahansa on kiukkuinen aamulla, jos on kamala kiire ja hoputetaan syömään ja pukemaan ulkovaatteita. Varmasti suututtaa. Pyrin siihen, että lapsi saa rauhassa heräillä ja ehtii katsoa edes yhden jakson lastenohjelmia aamutoimien lomassa. Toki tulee varmasti aamuja, kun nukutaan pommiin ja täytyy juosta. Mutta ainakin tuohon tahdon pyrkiä. Kotona onneksi riittää nopea pussismoothie, kun päiväkodissa on ensimmäisenä ohjelmassa aamupala.

Mutta ihaninta kaikessa on se, ettei typyn tarvitse mennä päiväkotiin joka päivä. Eikä joinain kuukausina edes joka viikko. Saa pieni välillä kunnollakin levätä ja rauhoittua. Vaikka onhan päiväkodissa (ainakin vielä) kuulemma kivaa ja saa leikkiä paljon monien muiden lasten kanssa.

Saa nähdä, miten ehditään huomenna siihen bussiin ja päiväkotiin. Jos epäilyttää, miten meidän käy, kannattaa huomenna kurkkia instagramista "mystoryjen" puolelta tilanteen etenemistä. O-ou.

maanantai 15. tammikuuta 2018

Lapsi aloitti päiväkodin, miten käy äidin?

* Postaus sisältää yhteistyön

Blogissa on ollut joulun jälkeen melkoisen hiljaista, miksi? Ennen jouluaattoa käväisin työhaastattelussa ja sitten ollaankin jännitelty ja järjestelty uutta arkeamme valmiiksi. En ole osannut kirjoittaa tänne mitään, kun mielessä on vain pyörinyt se, että muuttuuko elämämme ja miten se muuttuu. Ja koska se muuttuu.

Nyt sitten tilanne näyttäisi siltä, että elämämme mullistuu hurjasti. Näillä näkymin aloitan uudessa työpaikassa ja lapsella alkoikin jo päiväkoti, että ehtii rauhassa vähän kerrallaan tutustua siihen ja uuteen päiväohjelmaansa. Jännitti aivan suunnattomasti, että miten hän ottaa päiväkodin aloituksen. Näin parin kerran jälkeen täytyy sanoa, että on meillä vaan uskomattoman reipas tyttö. Ihan hitusen toki on harmittanut, kun lähdimme Jassen kanssa käymään kaupassa, ja hän jäi hoitoon. Mutta päiväkotitätien mukaan harmitus ei kuitenkaan ollut mitenkään järkyttävän suurta ja pian hän oli jo jatkanut leikkejään muiden kanssa. Naurattanut oli kovasti ja jumppapäivä oli ollut tosi mukava. Olen niiiiin helpottunut.
Päiväkodin tädit kuvailivat, että tyttömme oli ollut hoidossa, kuin "vanha tekijä". Voi rakas. Tosin kun tuli kotiin lähdön aika, hieman harmitti, kun kivat leikit olivat niin kesken. Höh. Mutta pian niitä saa jatkaa!
Toki tiedostan, että takapakkia asian kanssa tulee varmasti vielä, ja varmaan aika piankin. Nyt tyttö on ollut vasta ihan muutaman tunnin hoidossa. Ensi viikolla aikaa pidennetään ja sitten ollaankin jo jopa aamusta iltaan. Onneksi Jasse tekee vuorotyötä, ja hänellä on aika usein viikolla vapaapäiviä, joten typykän ei tarvitse olla jokaisena päivänä viikossa hoidossa ja vain parina päivänä viikossa aamusta iltaan. Löytyypä jopa muutama viikko joukosta, kun ei tarvitse mennä koko viikkona lainkaan hoitoon, koska iskä menee vasta viikonloppuna töihin. Huh! Helpottavaa.

Uskon nimittäin, että näin pienelle, kuin 2-vuotiaalle, päiväkodissa käyminen voi olla todella raskasta. Silloin täytyy muistaa antaa hänelle ensimmäisenä halitteluaikaa, kun saavutaan kotiin. Sitten on vasta kotitöiden aika. Myönnän myös, että nyt alkaa myös jonkinlainen "äidin vierihoito" jakso, sillä itselleni tässä on ehkä se suurin "järkytys" tämä uusi arkemme.  Se, että en olekaan aamusta iltaan pikkumimmin kanssa on aika hurjaa. Olemme kasvaneet niin yhteen ja väitän, että napanuora on yhä melko tiukalla. Joten ehdottomasti ainakin jo ihan itsenikin vuoksi tahdon vierihoitoa halitteluna työpäivien jälkeen. Roolit ovat siis vaihtumassa toisinpäin, heh!

Tulee niin kova ikävä! Vaikka odotan toki suunnattomasti myös uusia haasteita, ja sitä, että saan olla ihan minä. En pelkkä äiti. Minulla saa, ja pitää olla myös omia haaveita. Muistankohan nimeni vielä? Osaanko pukeutua muihin, kuin Vimman leggareihin ja vain "vähän" tahraisiin vaatteisiin? Miten te olette selvinneet moisesta muutoksesta elämässä, kun arki on sitten alkanut jälleen? Helpottaako ikävä? Oletteko löytäneet taas itsenne?
Päiväkotielämään kuuluu myös joidenkin vaatteiden ja asusteiden hankintaa. Meidän päiväkodissa ei ilmeisesti tossut ole pakolliset, mutta saimme yhteistyössä lastentossut.fi:stä tytölle suloiset kissatossut. Nämä tossut ovat käsinvalmistetut aidosta nahasta ja mukautuvat hienosti jalan liikkeeseen ja kasvuun. Tyttömme on todellinen "kissahullu", joten hän ihastui näihin suuresti. Kannattaa kurkata valikoimaa, jos teillä on söpöt ja mukavat tossut hakusessa. Nilkan joustava nauha tekee tossuista hyvin istuvat, mutta silti ne on helppo pukea jalkaan. Myös lapsen ihan itsekin. Vaihtoehtoja löytyy niin autoista, kissoista, kuin muffinseista ja perhosistakin. Kaikille varmasti löytyy mieluiset! Pääsette kurkkimaan valikoimaa suoraan TÄSTÄ.

Huomenna jälleen päiväkotiin muutamaksi tunniksi treenailemaan ja me päästään sillä aikaa Jassen kanssa kahdestaan kahville! Päiväkodissa siis ehdotettiin tällaista. Niin huippua. Tällainen on todella kaivattua meille, kun tukiverkkomme asuvat kaikki satojen kilometrien päässä. Tänään oli supersiistiä päästä kahdestaan käväisemään kaupassa! Sitten kun minullakin alkaa arki kunnolla, niin en enää taas tiedäkään, milloin me käydään muka kaikki yhdessä kaupassa. Tai koska muutenkaan ehditään kunnolla nähdä. Nyt täytyy nauttia. Varsinkin koko perheen yhteisestä ajasta, onhan se todella tärkeää.

T. Tuleva läpsystävaihto Oy.

torstai 4. tammikuuta 2018

Hemmottelua arkeen herkullisilla saippuoilla

* Yhteistyössä Gitte's Soap Shop

Sain jokin aikaa sitten mukavan yllätyksen postitse, sain kunnian testata erilaisia saippuioita. Eikä mitä tahansa saippuoita, vaan todella herkullisia ja erilaisia saippuoita. Kyseessä olivat Gittes Soap Shopin tuotteet. Saippuoiden lisäksi mukana oli myös huulten sokerikuorintaa ja kasvonaamio. Verkkokaupan vaikoimista löytyy kivan laajasti erilaisia ihonhoitotuotteita saippuoiden lisäksi. Jopa sheivaukseen sopivia tuotteita löytyy.  Hinnoittelu on myös maltillista, joten näitä voi haalia isommankin läjän, ilman mattia kukkarossa. Lahjoiksi ihan parhaita! Näin äitinä sitä kaipaa arkeensa pientä hemmottelua, ja jos jo yksin suihkussa käyminen on silkkaa luksusta, niin voitte vain kuvitella, mitä se on, kun yhdistää nämä tuotteet mukaan! Elämän pieniä iloja.

Aivan ensimmäisenä testasin granaattiomena kasvonaamiota. Siinä on mukana myös E-vitamiinia. Olen testaillut jo pidemmän aikaa erilaisia naamioita, mutta nyt koen, että olen löytänyt sellaisen arkeen sopivan "luottonaamion". Koska ihoni on myös nyt ollut todella kuiva, koen, että naamio toi kuivuuteen hyvän avun. Sen luvataankin syväkosteuttavan, ja puhdistavan ihoa. Eli huomioni ihon ikosteutuksesta ei liene aivan väärässä! Hienoa, että löysin vihdoin naamion, jonka jälkeen iho on oikeasti pehmeämpi. Tuotteen annetaan vaikuttaa 10min ja se sopii vikkottaiseen käyttöön. Uusi ruutini ihoni hoitoon.
Huuli scrubi, jota testastin oli marjasorbetti. Todella herkullisen tuoksuinen ja tehokas. Näin talvisin huuleni todella kaipaavat tuollaista huolenpitoa, joten tämä tuli enemmän, kuin tarpeeseen. Plussaa ihanan pinkistä sävystä, tämän jättää ihan mielelläänkin vaikka näkyvillekin kylpyhuoneeseen.Terveisiä vain miehelle.
Sain testattavakseni melko monta tuotetta, mutta koska postauksesta tulisi hirveän pitkä, jos kävisin kaikki läpi, niin poimin teille nämä muutamat suosikkini esille. Jotain olettekin saattaneet bongata myös instagramin mystory videoiltakin. Ainakin "mansikkamehu" kuorintaa sielä olen testannut. Se jätti ihon ihanan tuoksuiseksi.

Yksi huomioni herättäneistä saippuoista oli "hedelmäinen joulukakku". Tuotteesta kerrotaan Gitta'sin sivulla näin: "Jouluisessa kakussamme tuoksuvat herkullisesti mustaherukka,vadelma,omena, mansikat ja hitunen glögiä. Mahdollisuus tuunata jouluasi tällä herkullisen näköisellä ja tuoksuisella kakkusaippualla. Hedelmäisen tuoksunsa ansiosta sopii käytettäväksi myös kesällä ilman jouluhullun leimaa". Voin allekirjoittaa kuvauksen täysin. Ei liian jouluinen, vaan sopivan hedelmäinen ja lämmin. Kaunis ulkoasu tässäkin, kuten näissä aivan kaikissa. Vaarana on ehkä se, että näitä tekisi melkein mieli syödä! Niin kauniita ja ihania. Pitäisi keksiä kaikille jokin paikka kylppärissä, että voisivat olla esilläkin paremmin? Olisi ihanaa, kun kylppäri kutsuisi hemmotteluhetkiin. Olen aina haaveillut ikiomasta spasta, ahh. Miten te säilytätte tällaisia saippuoita kylpyhuoneessanne? Esille, vaiko piiloon?
Myös hattara&malva saippua hurmasi minut täysin.  Tässä saippuassa on mukana myös hieman myskiä ja vaniljaa, sekä vaahtokarkkia. Pelkäsin sen olevan liian imelää, mutta jälleen kaikki oli sopivassa suhteessa. Vaikka näissä kaikissa saippuoissa on herkulliset, makeat ainekset, eivät ne silti jätä iholle sellaista tahmeaa lopputulosta. Se yllätti oikein positiivisesti. Joskus sellaisiakin on tullut ostettua. Myös mies on kehunut hyvää tuoksua, kun olen tullut suihkusta. Herkkua! Ja katsokaa nyt oikrasti tuota väriä! Niin kaunista.

Voin vain suositella, mutta varoitan, näihin saattaa iskeä himo ja pian huomaat olevasi tilaamassa kokonaista rekkalastillista mitä syötävämpiä (melkein) hemmottelutuotteita. Koska olen tunnetusti suuri kahvifani, ajattelin tilata ainakin kahvipapua sisältävää saippuaa lisäksi. Sitten, jos koskaan, arkeni suihkuhetket ovat 6/5.